Bokseri

Bokseri on saksalainen molossikoira. Nykyisin bokseri on maailmanlaajuisesti tunnettu käyttö- ja seurakoira. Suomessa boksereita on koulutettu jälki-, haku-, viesti- ja suojelukoiriksi. Suomen ensimmäinen sokeiden opaskoira oli bokseri.lähde? Suomessa boksereita rekisteröidään vuosittain noin 200.

Bokseri
Avaintiedot
Alkuperämaa  Saksa
Määrä Suomessa rekisteröity 12 731[1]
Rodun syntyaika 1900-luku
Alkuperäinen käyttö metsästys- ja taistelukoira
Nykyinen käyttö seura- ja käyttökoira
Elinikä 9 vuotta keskimäärin[2]
Muita nimityksiä boksu
FCI-luokitus ryhmä 2 #144
Ulkonäkö
Paino uros n. 30 kg, narttu n. 25 kg
Säkäkorkeus urokset 57–63 cm, nartut 53–59cm
Väritys keltainen tai tiikerijuovainen
Tiikerijuovaiset bokserit

FCI-maissa rotu kuuluu ryhmään 2 (molossit, pinserit, snautserit ja sveitsiläiset paimenkoirat), USA:ssa ja Englannissa ryhmään työkoirat (working dogs).

Ulkonäkö

Bokseri on keskikokoinen, uroksien säkäkorkeus 57–63 cm, narttujen 53–59 cm, paino uroksilla noin 30 kg, nartuilla noin 25 kg. Väriltään bokseri on joko "keltainen" (maskillinen soopeli eli fawn) tai juovikas (brindle). Valkoiset merkit sallitaan, mutta valkoinen väri ei saa olla vallitseva. Myös värivirheellisiä kokovalkoisia boksereita tavataan. Rodun tunnusomaisin piirre on pää: kuono on lyhyehkö ja leuka vahva. Purenta on alapurenta. Alun perin bokserilta on typistetty korvat ja häntä, mutta tämä on nykyään kielletty muun muassa Pohjoismaissa ja Saksassa.

  • Fawn
    Fawn
  • Brindle
    Brindle
  • Valkoinen (ei sallittu)
    Valkoinen (ei sallittu)

Luonne ja käyttäytyminen

Bokseri on todella leikkisä ja vahtimisvietti on voimakas. Se on siisti ja helposti koulutettavissa. Bokseri on palveluskoirarotu ja rotumääritelmän mukaan sen tulee olla muun muassa vahvahermoinen, itsetietoinen, rauhallinen ja tasapainoinen, mutta varautunut vieraita kohtaan. Bokseri kiintyy omistajaansa lujasti ja haluaa olla mukana kaikissa arjen pikku askareissakin. Se rakastaa leikkejä toisten koirien ja ihmisten kanssa ikään, rotuun ja sukupuoleen katsomatta, ja on siksi myös oiva valinta lapsiperheeseenkin.

Alkuperä
Bokseri itäsaksalaisessa postimerkissä.

Saksassa käytettiin bullenbeisser-koiria (häränpurija) metsästyksessä, erityisesti villisian metsästyksessä. Myöhemmin niitä käytettiin markkinoilla härän- ja karhunpurijoina. Ensimmäinen rotumääritelmä valmistui vuonna 1904. 1930-luvulla bokseri oli Saksassa suosittu suojelu- ja viestikoira. Ensimmäiset bokserit saapuivat Suomeen tiettävästi v. 1910.

Bullboxer

1990-luvulla tapahtui vahinkoastuminen bokserin ja staffordshirenbullterrierin välillä. Syntynyt pentue oli paitsi viehättävän näköinen, sillä ei myöskään ollut kantarotujensa terveysongelmia. Tämän vuoksi jalostusta päätettiin jatkaa eteenpäin tavoitteena kokonaan uusi rotu. Boksereiden ja staffordshirenbullterriereiden kasvattajat pitävät bullboxeria "huonona sekoituksena" ja ovat myös kyseenalaistaneet väitteet sen terveydestä.[3]

Bullboxer on kantarotujensa välimuoto: pitkäraajaisempi kuin staffordshirenbullterrieri, suippokuonoisempi kuin bokseri. Sen säkäkorkeus on noin 41–53 cm ja paino 17–24 kg.[3]

Lähteet

Viitteet
  1. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä Suomen Kennelliitto. Viitattu 6.7.2019.
  2. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä - Terveystilastot Suomen Kennelliitto. Viitattu 19.9.2018.
  3. Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 498-499. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.