Boforiasteikko
Boforiasteikolla (eli Beaufortin asteikolla) kuvataan tuulen vaikutuksia. Asteikko soveltuu tuulen nopeuden silmämääräiseen arviointiin.
Boforiasteikon kehitti irlantilainen Francis Beaufort vuonna 1805 toimiessaan Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimien palveluksessa. Hänen työnsä perustui samantapaisiin mutta paljon epätarkemmin määriteltyihin varhaisempiin arviointiasteikkoihin, ja hänen versiotaan kehiteltiin myöhemmin edelleen.
Boforiasteikolla tuulen voimakkuutta ilmaistiin alun perin kokonaisluvuilla 0–12, missä jokaista lukua vastaa myös tuulen voimakkuutta sanallisesti kuvaileva nimitys.[1][2] Toisen maailmansodan jälkeen asteikkoa jatkettiin kansainvälisellä sopimuksella lukuun 17 saakka, mutta näille erittäin voimakkaille tuulille, joita esiintyy etupäässä ylemmässä troposfäärissä, ei otettu käyttöön eri nimityksiä.[2]
Yhteispohjoismaisen päätöksen mukaisesti Ilmatieteen laitos luopui boforiasteikon käytöstä ja alkoi 1. toukokuuta 1976 lähtien merisäätiedotuksissa ilmoittaa tuulen nopeuden metreinä sekunnissa.[3][4] Boforiasteikkoon vanhastaan liittyneistä erivahvuisten tuulien nimityksistäkin on nykyisin enää vain osa käytössä, kuten jäljempänä oleva taulukko osoittaa.
Boforia | Vanha nimitys[1][2][5] | Nykyinen nimitys[6] | Tuulen nopeus m/s [7] | Vaikutus maalla | Vaikutus merellä |
---|---|---|---|---|---|
0 | Tyyni | Tyyni | <1 | Savu nousee pystysuoraan.[8] | Peilityyni meri. |
1 | Hiljainen tuuli | Heikko tuuli | 1–2 | Tuulen suunnan huomaa savun liikkeestä, mutta tuuliviiri ei käänny. | Meren pinnassa pieniä kareita, ei vaahtoa. |
2 | Heikko tuuli | 2–3 | Tuuli tuntuu iholla; puiden lehdet kahisevat; tuuliviiri kääntyy. | Selkeitä mutta lyhyitä ja matalia aaltoja. Aallonharjat ohuen kuultavia, eivät murru. | |
3 | Heikonlainen tuuli | Kohtalainen tuuli | 4–5 | Puiden lehdet ja pienet oksat havisevat; kevyt lippu suoristuu. | Suurempia aaltoja. Aallonharjat alkavat murtua. Aallonharjoilla läpikuultavaa, harvakseltaan valkoista vaahtoa. |
4 | Kohtalainen tuuli | 6–8 | Tuuli nostaa maasta pölyä ja irrallisia papereita; oksat liikkuvat. | Pitkähköjä aaltoja, joiden harjalla verrattain taajaan valkoista vaahtoa. | |
5 | Navakka tuuli | Navakka tuuli | 9–11 | Pienet puut huojuvat. | Kohtalaisia, selkeämmin pitkiä aaltoja, joilla usein vaahtopäät. Pärskettä voi muodostua. |
6 | Kova tuuli | 11–14 | Suuret oksat heiluvat; suhinaa puhelinlangoissa; sateenvarjoa vaikea pidellä. | Aallot kookkaita, vaahtopäät kattavampia. Pärske todennäköistä. | |
7 | Luja tuuli | Kova tuuli | 14–17 | Puut huojuvat, tuulta vasten kulkeminen hankalaa. | Meri velloo, vaahtopäät alkavat levitä tuulen suuntaisiksi juoviksi aaltojen poikki. Tuuli alkaa heittää pärskettä aallonharjoilta. |
8 | Myrskyinen tuuli | 17–21 | Puista irtoilee risuja; ulkona liikkuminen ylipäätään hankalaa. | Aallot korkeita ja pitkiä, vaahtojuovat selkeitä. Aallonharjat hajoavat tuulessa pärskeeksi. | |
9 | Myrsky | Myrsky | 21–24 | Rakennuksille aiheutuu vähäisiä vaurioita (kattotiilet ja savupiippujen hatut irtoavat) | Aallot korkeita, vaahtojuovia tiheässä. Pärske heikentää näkyvyyttä. |
10 | Kova myrsky | 25–28 | Puita kaatuu juurineen, rakennuksille aiheutuu huomattavaa vahinkoa. Harvoin sisämaassa. | Aallot korkeita, aallonharjat kaartuvat pitkinä, vaahtojuovia tiheässä, merenpinta alkaa näyttää valkoiselta. Meri velloo voimakkaasti, näkyvyys heikentynyt. | |
11 | Ankara myrsky | 29–32 | Metsää kaatuu; rakennukset siirtyilevät. Erittäin harvoin sisämaassa. | Poikkeuksellisen korkeita aaltoja; pienet ja keskikokoiset laivat katoavat näköpiiristä aaltojen taakse. Meren pinta valkoisenaan leveistä vaahtolautoista, useimmat aallonharjat hajoavat tuulessa vaahdoksi. Näkyvyys heikko. | |
12 | Hirmumyrsky | Hirmumyrsky | 33+ | Perinpohjaista tuhoa. | Ilma täynnä pärskettä ja vaahtoa, meren pinta valkoisenaan vaahdosta. Näkyvyys erittäin heikko. |
13 | 37–41 | Tavataan vain vapaassa ilmakehässä sekä poikkeuksellisesti rajuissa pyörre- ja hirmumyrskyissä maanpinnalla[1] | |||
14 | 42–46 | ||||
15 | 46–51 | ||||
16 | 51–56 | ||||
17 | ≥56 |
Suomessa hyvin harvoin tavattavia hirmumyrskytuulia kuvataan usein Saffirin-Simpsonin hurrikaaniasteikkoa käyttäen, vaikka virallisesti sitä käytetään vain hurrikaanien yhteydessä.
Boforiasteikkoa on myöhemmin laajennettu vieläkin voimakkaampiin tuuliin: tässä asteikossa voimakkaimmat hurrikaanien tuulet ovat olleet luokkaa 23 ja voimakkaimmat tornadot ovat olleet luokkaa 29. Jatkuva boforiasteikko saadaan kaavasta , jossa n on boforilukema ja V = 0,8365 m/s (tuulen nopeus). Tämä ei kaikilta osin pidä yhtä julkaistujen taulukoiden kanssa. Käytännössä kaikki yli 12 boforin tuulet haittaavat ihmistoimintaa niin paljon, että laajennuksen tarkoituksenmukaisuus on kyseenalainen.
Lähteet
- ”Tuuliasteikot”, Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv–Öö), s. 4344–4346. Otava, 1974. ISBN 051-1-01521-4.
- Yrjö Karilas: ”Ilmatiede, Tuulesta”, Pikku jättiläinen (19. painos), s. 705. WSOY, 1964.
- Juhani Kakkuri: ”Maapallon kaasukehä/Tuuli”, Planeetta Maa, s. 150–151. Helsinki: Ursa, 1991. ISBN 951 9269-56-8. suomi
- Navigator 1976:4 s. 32
- Boforiasteikko Jussilanet.com. Viitattu 22.10.2018.
- Juhani Rinne, Jarmo Koistinen, Elena Saltikoff: ”Tuuli”, Suomalainen sääkirja: etanasta El Niñoon, s. 85. Yhtyneet kuvalehdet, 1998. ISBN 951-9435-93-X.
- Met Office: Beaufort wind force scale metoffice.gov.uk. Viitattu 11.11.2021.
- Artturi Similä. Toivo Vuorela, Artturi Similän sääkirja, WSOY Porvoo 1981, ISBN 951-0-09848-5, s. 44–45
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Boforiasteikko Wikimedia Commonsissa