Boeing C-17 Globemaster III

C-17 Globemaster III on alun perin McDonnell Douglasin kehittämä ja nykyään Boeingin valmistama strateginen sotilaskuljetuskone. Koneella operoivat Yhdysvaltain ilmavoimat, Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat, Australian kuninkaalliset ilmavoimat, Kanadan ilmavoimat, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Qatarin ilmavoimat ja Heavy Airlift Wing.

C-17 Globemaster III
Tyyppi kuljetuslentokone
Alkuperämaa  Yhdysvallat
Valmistaja McDonnell Douglas / Boeing
Ensilento 15. syyskuuta 1991
Esitelty 17. tammikuuta 1995
Tila käytössä
Pääkäyttäjät Yhdysvaltain ilmavoimat
Intian ilmavoimat
Britannian kuninkaalliset ilmavoimat
Australian kuninkaalliset ilmavoimat
Valmistusvuodet 1991–2015[1]
Kehitetty mallista McDonnell Douglas YC-15 (prototyyppi)
C-17 Globemaster III -lentue Virginiassa.
C-17 Australiassa.
Edessä KC-10 ja takana C-17.
C-17 ilmassa.
C-17 ILA 2002-näyttelyssä Berliinissä.

Tehtävät

C-17 Globemaster III on Yhdysvaltain ja useiden länsimaiden ilmavoimien rahtikonetyyppi. Se pystyy joukkojen ja kaikentyyppisen rahdin nopeaan kuljettamiseen tukikohtiin tai suoraan kohdealueelle. Kone pystyy joukkojen ja rahdin kuljetuksiin ja/tai pudottamiseen suoraan sotatoimialueelle. C-17-koneita käyttävien joukkojen joustavuus ja suorituskyky parantaa Yhdysvaltain maailmanlaajuista liikkumiskykyä.

C-17 on käytetty toimittamaan sotilastarvikkeita ja humanitaarista apua Enduring Freedom –operaation yhteydessä Afganistanissa sekä Iraq Freedom–operaation yhteydessä Irakissa. 26. maaliskuuta 2003 viisitoista USAF C-17:ää pudotti yöpudotuksena 1 000 laskuvarjojääkäriä Bashuriin Irakiin pohjoisen rintaman avaamiseksi Irakia vastaan.

17. marraskuuta 2013 Yhdysvaltain ilmavoimien C-17 evakuoi yli 670 Taclobanin kaupungin asukasta Filippiineillä hirmumyrsky Haiyanin tieltä.[2] Myös Yhdistyneen kuningaskunan ilmavoimien (RAF) C-17 osallistui avustusoperaatioihin alueella.[3]

16. elokuuta vuonna 2021 Yhdysvaltain ilmavoimien C-17 kone evakuoi 640 afganistalaista Kabulista Taleban-joukkojen tieltä.[4]

Suomi on mukana kahdentoista maan ryhmässä (Strategic Airlift Capability), joka on hankkinut kolme C-17-sotilaskuljetuskonetta yhteiskäyttöön. Mukana ovat Nato-jäsenistä Norja, Yhdysvallat, Unkari, Viro, Liettua, Alankomaat, Puola, Slovenia, Bulgaria ja Romania. Suomen lisäksi Naton rauhankumppanuusohjelman jäsenistä mukana on Ruotsi. Ensimmäinen koneista luovutettiin heinäkuussa 2009, toinen syyskuussa ja kolmas lokakuussa 2009. Koneita operoi SAC:n operatiivinen yksikkö Heavy Airlift Wing ja ne on sijoitettu Pápan lentotukikohtaan Länsi-Unkariin.[5]

Ominaisuudet

C-17:n voimanlähteenä on neljä työntövoiman kääntimillä eli suihkujarruilla varustettua F117-PW-100 (Pratt & Whitney PW2040) ohivirtausmoottoria. Jokainen moottori tuottaa 180 kN työntövoiman.

Kone vaatii vain kolmen hengen miehistön. Se voi kuljettaa 70 tonnia painavan M1 Abrams -panssarivaunun. Maksimikuljetuskapasiteetti C-17:llä on 77 500 kg. Lentokorkeus 28 000 jalkaa (8 500 m), lentomatka 2 400 meripeninkulmaa (4 400 km). Lentonopeus 450 solmua (833 km/h) (0.74Mach). C-17 tarvitsee operoidakseen vähintään 900 m pitkän ja 27 m leveän kiitotien.

Tekniset tiedot
  • Miehistö: 3
  • Siipien kärkiväli: 51,75 m
  • Pituus: 53 m
  • Korkeus: 16,8 m
  • Siipipinta-ala: 353 m²
  • Suurin lentoonlähtöpaino: 265 500 kg
  • Rahtikapasiteetti: 77 500 kg
  • Hinta: 191 miljoonaa US$

Suorituskyky
  • Huippunopeus: 830 km/h
  • Matkalentonopeus: 722 km/h
  • Lakikorkeus: 13 700 m
  • Lentomatka: 4 400 km

Operoivat C-17 Koneet

Yhdysvaltain koneet
  • Altus AFB
    • 97th Air Mobility Wing
      • 58th Airlift Squadron
  • Charleston AFB
    • 315th Airlift Wing
      • 300th Airlift Squadron
      • 317th Airlift Squadron
      • 701st Airlift Squadron
    • 437th Airlift Wing
      • 14th Airlift Squadron
      • 15th Airlift Squadron
      • 16th Airlift Squadron
      • 17th Airlift Squadron
  • Hickam AFB
    • 15th Airlift Wing
  • March ARB
    • 452d Air Mobility Wing
      • 452d Operations Group
        • 452d Aeromedical Evacuation Squadron
        • 729th Airlift Squadron
    • 4th Air Force
  • McChord AFB
    • 62nd Airlift Wing
      • 4th Airlift Squadron
      • 7th Airlift Squadron
      • 8th Airlift Squadron
      • 10th Airlift Squadron
    • 446th Airlift Wing
      • 97th Airlift Squadron
      • 313th Airlift Squadron
      • 728th Airlift Squadron
  • McGuire AFB
    • 6th Airlift Squadron
  • Allen C. Thompson Field ANGB
    • 172nd Airlift Wing
      • 183rd Airlift Squadron

Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat
  • RAF Brize Norton
    • No. 99 Squadron

Royal Australian Air Force
  • No. 36 Squadron, RAAF Base Amberley.[6]

Katso myös

Lähteet
  1. Workers at Boeing Say Goodbye to C-17 with Last Major Join Thursday Press-Telegram. 26.2.2015. Viitattu 14.04.2018.
  2. https://www.af.mil/News/Article-Display/Article/467793/c-17-crew-members-reflect-on-philippine-relief-efforts/
  3. https://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-24906526
  4. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karu-kuva-kabulista-lahteneen-sotilaskoneen-ruumasta-ramppia-pitkin-kiivenneet-afganistanilaiset-tayttivat-koneen-aarimmilleen/8212698
  5. 3rd Boeing C-17 Joins 12-Nation Strategic Airlift Capability Initiative 7.10.2009. Boeing Media Room. Viitattu 29.10.2009.
  6. "Master plan for C-17s." Air Force News. Volume 48, No. 4, March 23, 2006

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.