Bodenin kunta

Bodenin kunta (ruots. Bodens kommun) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Norrbotteniin. Kunnan keskustaajama on Boden.[3]

Bodenin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Norrbottenin lääni
Maakunta Norrbotten
Keskustaajama Boden
Kuntakoodi 2582
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 4 007,89 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 28 060
 – Väestötiheys 7,0 as./km²









Rödbergetin linnake Bodenin linnoituksessa.

Kunnan maapinta-ala on 4 007,89 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 28 060 henkeä (31.12.2020).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 58,10 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Överluleån pitäjä erotettiin Alaluulajasta (ruots. Nederluleå) vuonna 1831. Vuoden 1862 kuntauudistuksessa pitäjästä tuli Överluleån maalaiskunta. Tästä kunnasta erotettiin Edeforsin maalaiskunta vuonna 1892. Kasvava varuskuntapaikkakunta Boden muutettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi vuonna 1896. Yhdyskunta erosi Överluleåsta Bodenin kaupungiksi vuonna 1919.

Vuoden 1952 kuntauudistuksella ei ollut vaikutusta alueeseen. Vuonna 1967 Bodenin kaupunkiin liitettiin Överluleån maalaiskunta sekä Gunnarsbynin seurakunta Råneån maalaiskunnasta. Vuonna 1971 Boden sai nykyiset rajansa, kun Edefors liitettiin siihen. Samalla siirryttiin yhteen kuntamuotoon, jolloin Bodenin kaupunki muuttui Bodenin kunnaksi.

Väestönkehitys
Bodenin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
 28 079
1955
  
 27 736
1960
  
 28 730
1965
  
 28 002
1970
  
 27 032
1975
  
 27 815
1980
  
 28 848
1985
  
 29 029
1990
  
 29 740
1995
  
 30 153
2000
  
 28 679
2005
  
 28 176
2010
  
 27 471
2015
  
 27 913
2020
  
 28 060
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[6]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 420 8,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 397 1,4
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 883 6,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 23 213 83,2

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 469 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 1,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 470 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 183 379 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 40 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 18,7 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,6 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 21,7 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,4 2,2
  jalostus 17,2 17,2
  palvelut 79,1 79,4
  tuntematon 1,4 1,1
  Työpaikkoja ja työllisiä 10 683 12 664
  työpaikkaomavaraisuus 84,4

Taajamat

Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 83,9 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 431 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Boden18 277
2Sävast3 148
3Harads501
4Unbyn468
5Vihtajärvi (ruots. Vittjärv)445
6Övre Svartlå201

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Övre Svartlån taajaman nimenä on joskus ollut myös Svartlå ja Vittjärvin nimenä Ågärdan med Vittjärv.[16]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]

  • Bodträskfors
  • Gunnarsbyn
  • Heden (nimenä ollut myös Avaheden)
  • Lakaträsk
  • Norra Bredåker
  • Svartbyn
  • Trångforsen

Luettelossa mainituista taajamista Heden, Svartbyn ja Trångforsen ovat sittemmin kasvaneet yhteen Bodenin taajaman kanssa.[16]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

  • Bodträskfors
  • Brännberg
  • Buddbyn (norra delen)
  • Buddbyn (södra delen)
  • Degerbäcken
  • Gunnarsbyn
  • Norra Bredåker
  • Skogså
  • Svartbjörsbyn (norra delen)
  • Sävstanäs
  • Södra Bredåker
  • Sörbyn
  • Österåker

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]

  • Lakaträsk
  • Norriån
  • Svartlå
  • Åbergstorp
  • Överstbyn

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Bodenin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[19]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 5 5 6 7 8 7 8 7 6 6 16 16 13 8 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 9 9 7 6 5 4 5 3 2 2 2 1 1 3 {{{c2022}}}
  Liberaalit 3 4 4 2 5 4 4 2 1 2 1 1 1 2 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 2 1 1 2 1 2 2 1 3 2 2 1 1 0 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 2 1 2 1 2 1 1 2 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 25 26 27 28 25 26 25 30 22 20 16 21 19 17 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 5 4 4 4 5 4 4 4 6 6 7 5 4 3 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 6 5 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 8 9 4 2 2 10 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[20] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Bodenin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]

  • Överluleå
  • Gunnarsbyn
  • Edefors
  • Sävast

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Bodens kbfd*
  • Edefors
  • Gunnarsbyn
  • Råneå övre kbfd*
  • Överluleå
  • Överluleå kbfd*

Kirkot
  • Edeforsin kirkko
    Edeforsin kirkko
  • Överluleån kirkko
    Överluleån kirkko

Ystävyyskaupungit

Katso myös

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2021. (ruotsiksi)
  3. Boden Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  19. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2021. (ruotsiksi)
  20. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  21. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Norrbottenin läänin kunnat
    Arjeplogin kunta • Arvidsjaurin kunta • Bodenin kunta • Haaparannan kunta • Jokimukan kunta • Jällivaaran kunta • Kalixin kunta
    Kiirunan kunta • Luulajan kunta • Pajalan kunta • Piitimen kunta • Ylikainuun kunta • Ylitornion kunta • Älvsbynin kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.