Bobo-Dioulasso

Bobo-Dioulasso on kaupunkikunta Burkina Fason länsiosassa. Se sijaitsee maan pääkaupungin Ouagadougoun ja Norsunluurannikon Abidjanin välisen liikenneväylän varrella 360 kilometriä Ouagadougousta lounaaseen. Bobo-Dioulasso on Hauts-Bassinsin alueen ja Houetin provinssin hallinnollinen keskus.[1] Se on Burkina Fason toiseksi suurin kaupunki. Kunnassa on 983 600 ja kaupunkialueella 903 900 asukasta (vuonna 2019, väestönlaskenta).[2]

Bobo-Dioulasso
Bobo-Dioulasson kaupungintalo.
Bobo-Dioulasson kaupungintalo.

Bobo-Dioulasso

Koordinaatit: 11°11′N, 4°18′W
Valtio Burkina Faso
Alue Hauts-Bassins
Provinssi Houet
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 600 km²
Väkiluku (2019) 983 600












Vanha moskeija.
Rautatieasema.
Lentokenttä.
Torielämää.

Maantiede ja ilmasto

Bobo-Dioulasson kunnan pinta-ala on 1 600 ja kaupunkialueen 136,8 neliökilometriä[3]. Se sijaitsee 430 metriä korkealla hiekkakiviylängöllä[1]. Vesistöt kuuluvat Voltan ja Komoén altaisiin. Kaupungin läpi virtaa kuivana aikana rämeeksi muuttuva Houet.[4]

Seutu kuuluu Sudanin vyöhykkeeseen. Vuotuinen sademäärä on 900–1200 millimetriä. Kuiva kausi kestää lokakuusta toukokuuhun ja sadekausi kesäkuusta syyskuuhun. Lämpötilat vaihtelevat 19,5 ja 36,5 asteen välillä. Riittävän sademäärän ansiosta Bobo-Dioulasso on varsin vehreä kaupunki. Sen ympärillä sijaitsevat Dindéresson ja Kuiniman metsäalueet.[5]

Hallinnollinen jako ja väestö

Bobo-Dioulasson kunta käsittää Don, Dafran ja Konsan arrondissementit, niihin kuuluvat 25 osa-aluetta ja 35 kylää[3].

Kunnassa osuu 29 prosenttia Hauts-Bassinsin alueen ja 45 prosenttia Houetin provinssin väestöstä. Vuotuinen väestönkasvu on 2,8 prosenttia. Alle 14-vuotiaita on 46 prosenttia väestöstä.[6]

Etnisiä ryhmiä ovat bobot, djulat, senufot, gouinit ja siamout[7]. Asukkaista 83 prosenttia on muslimeja, 11 prosenttia katolisia ja 5 prosenttia animisteja[8].

Historia

Kaupunki on saanut alkunsa Syan kylästä,[9] joka oli tärkeä kauppapaikka Djennén, Kongin ja Beghon välisellä reitillä[10]. Ranskalaiset valtasivat sen vuonna 1897. Ranskalainen komendantti nimesi Syan Bobo-Dioulassoksi vuonna 1904 paikkakunnan suurimpien väestöryhmien bobojen ja djulien mukaan. Bobo-Dioulasso sai vuonna 1927 osittaisen ja vuonna 1954 täyden kunnallisen itsehallinnon.[9] Rautatie saapui sinne vuonna 1934. 1940-luvulla Bobo-Dioulasso oli Dakarin jälkeen Ranskan Länsi-Afrikan toiseksi suurin kaupunki,[11] mutta maan itsenäisyyden aikana sen kehitys on taantunut pääkaupunki Ouagadougouhun verrattuna[10].

Liikenne, talous ja palvelut

Bobo-Dioulasso on tärkeä kansallisen ja ulkomaille suuntautuvan liikenteen solmukohta. Sen kautta kulkee Abidjanin–Nigerin rautatie, joka on nykyään keskittynyt tavarakuljetuksiin. Henkilöliikenne tapahtuu lähinnä maanteitse. Kaupungissa on lentokenttä, jota käyttävät lähes yksinomaan Air Burkinan kotimaanlennot.[12]

Paikallisia elinkeinoja ovat maanviljely, karjanhoito, kaupankäynti, käsityöammatit ja teollisuus. Maataloutta harjoittaa lähes 85 prosenttia väestöstä. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, maissi, riisi, fonio, pavut, juurekset, vihannekset sekä puuvillan ja maapähkinän kaltaiset rahakasvit. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, siat ja siipikarja. Bobo-Dioulasson kautta viedään karjaa varsinkin Norsunluurannikolle. Kaupungissa on elintarviketeollisuutta, maataloustuotteiden jalostusta sekä metalli- ja kemian teollisuutta. Taloudellisesti suurempi merkitys on kuitenkin käsityöammateilla ja pienimuotoisella kaupankäynnillä.[13]

Kaupungissa toimii vuonna 1995 perustettu Bobo-Dioulasson polytekninen yliopisto[14]. Terveyspalveluihin kuuluvat Souro Sanoun yliopistollinen sairaala, kaksi poliklinikkaa ja joukko terveysasemia[15]. Kulttuurilaitoksia ovat Ranskan kulttuurikeskus, teatteri, nuorisotalo ja elokuvateatteri[16].

Matkailu ja nähtävyydet

Seudun matkailupotentiaali perustuu sen kulttuuriperintöön ja vaihtelevaan luontoon[17]. Paikallisia nähtävyyksiä ovat savitiilistä rakennettu vanha kaupunginosa Dioulassobâ, sen 1880-luvulla pystytetty sudanilaistyylinen moskeija, prinsessa Guimbi Ouattaran mausoleumi, keskustori, käsityöläiskortteli ja Bolomakotén puutarhat. Siirtomaa-aikana rakennettuihin sudanilaista tyyliä jäljitteleviin rakennuksiin kuuluu näyttävä rautatieasema. Kaupungissa toimii bobojen perinnekulttuuria esittelevä Sogossira Sanoun museo ja senufojen kulttuurikeskus.[18][19] Joka toinen vuosi järjestetään suuri kansallinen kulttuuriviikko[7].

Lähteet

Viitteet
  1. Projet, s. 11.
  2. Cinquième recensement général de la population et de l’habitation du Burkina Faso: Résultats préliminaires INSD. Arkistoitu 14.8.2021. Viitattu 21.8.2021.
  3. Projet, s. 20.
  4. Projet, s. 12.
  5. Projet, s. 11–12.
  6. Projet, s. 21–23.
  7. Petit Futé Burkina Faso Country Guide 2018 books.google.fi. Viitattu 23.8.2019.
  8. Projet, s. 42.
  9. Projet, s. 18–19.
  10. Rupley, Lawrence; Bangali, Lamissa & Diamitani, Boureima: Historical Dictionary of Burkina Faso, s. 28–29. Lanham: Scarecrow Press, 2013. ISBN 978-0-8108-6770-3.
  11. La ville de Bobo-Dioulasso au Burkina Faso: Urbanité et appartenances en Afrique de l’Ouest, s. 25. Paris: Karthala, 2013. ISBN 978-2-8111-0798-7. Teoksen verkkoversio.
  12. Projet, s. 47–48.
  13. Projet, s. 43–20.
  14. Projet, s. 40.
  15. Projet, s. 36–37.
  16. Projet, s. 41–42.
  17. Projet, s. 49.
  18. Bobo-Dioulasso: Points d'intérêt Petit Futé. Viitattu 23.8.2019.
  19. Manson, Katrina & Knight, James: Burkina Faso: The Bradt Travel Guide, s. 260–262. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2006. ISBN 978-1-84162-154-8.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.