Bob de Moor

Robert ”Bob” Frans Marie de Moor (20. joulukuuta 1925 Antwerpen – 26. elokuuta 1992 Bryssel) oli belgialainen sarjakuvataiteilija. Hän oli yksi selkeän viivan (ligne claire) mestareista. Hän on tunnettu myös siitä, että avusti Hergéä Tintti-sarjakuvien värittämisessä ja piirtämisessä.

Bob de Moor

Hänen ensimmäinen sarjakuvansa oli Bart, de Scheepsjongen. Hän piirsi lukuisiin eri lehtiin, kunnes vuonna 1949 aloitti huumorisarjakuvat Bouboule et Noireaud and Professeur Troc Tintin-lehdessä. Samassa lehdessä ilmestynyt Monsieur Tric teki lyhyen visiitin myös Suomeen Ami-lehdessä (6 numeroa vuonna 1956).

De Moor ja Hergé piirsivät lähes täydelleen samalla tyylillä. Näyte on sarjakuvasta Barelli Jaavanmerellä.

Hänen tunnetuin sarjakuvansa oli Barelli, joka on ilmestynyt myös Suomessa.[1]

Vuonna 1950 De Moor alkoi työskennellä Hergén studiolla. Hän piirsi uudelleen ensimmäiset, rennolla tyylillä piirretyt Tintit ja piirsi taustoja uusiin Tintti-sarjakuviin. De Moor myös matkusti Englantiin ja keräsi aineiston Mustan saaren salaisuuden uudelleen piirtämistä varten.

Lisäksi hän osallistui Tintti-animaatioiden Auringon temppeli ja Tintti Haijärvellä tekoon. De Moor on ilmeisesti suunnittelut nämä elokuvat täysin itsenäisesti ja niissä Tintti esiintyy ensimmäisen kerran suorissa, pitkissä housuissa.[2]

Vuonna 1989 hän piirsi loppuun Edgar P. Jacobsin kuoleman takia kesken jääneen Blake ja Mortimer -tarinan Trois Formules du Professeur Sato. Hergén kuoleman jälkeen hän halusi piirtää ja täydentää loppuun keskeneräisen Tintti ja aakkostaide -albumin, mutta Georges Remin eli Hergén leski Fanny päätti toisin.

Bob de Moorin poika, Johan De Moor, on jatkanut isänsä uralla.