Bob & Carol & Ted & Alice
Bob & Carol & Ted & Alice on Paul Mazurskyn ohjaama yhdysvaltalainen draamakomedia vuodelta 1969. Elokuvan käsikirjoituksen laati Mazursky yhdessä Larry Tuckerin kanssa. Nimiosia näyttelevät Robert Culp (Bob), Natalie Wood (Carol), Elliott Gould (Ted) ja Dyan Cannon (Alice). Elokuva oli Mazurskyn ensimmäinen pitkän elokuvan ohjaustyö.
Bob & Carol & Ted & Alice | |
---|---|
Ohjaaja | Paul Mazursky |
Käsikirjoittaja |
Paul Mazursky Larry Tucker |
Tuottaja | Larry Tucker |
Säveltäjä | Quincy Jones |
Kuvaaja | Charles Lang |
Leikkaaja | Stuart H. Pappé |
Pääosat |
Natalie Wood Robert Culp Elliott Gould Dyan Cannon |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö |
Columbia Pictures Frankovich Productions |
Levittäjä | Columbia Pictures |
Ensi-ilta | 1969, Suomessa 1970 |
Kesto | 101 min |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Juoni
Vietettyään viikonlopun muodikkaassa parisuhderetriitissä Los Angelesin elokuvapiirejä edustavat Bob and Carol Sanders päättävät antautua avioliitossaan täydelliselle avoimuudelle, jossa voi harrastaa syrjähyppyjä kunhan kertoo niistä ja kunhan kyse on vain seksistä. He yrittävät käännyttää ryhmäseksiaatteelleen myös heitä konservatiivisemman pariskunnan, Ted and Alice Hendersonin, mutta he suhtautuvat Bobin ja Carolin uusiin ajatuksiin pidättyvämmin.
Vastaanotto ja myöhempi arvostus
Elokuva sai suopean vastaanoton sekä kriitikoilta että yleisöltä ja nousi Yhdysvalloissa vuoden 1969 viidenneksi tuottoisimmaksi. Natalie Wood otti riskin ja vaihtoi 750 000 dollarin kertakorvauksensa lipputuloista riippuvaiseksi sopimukseksi ja ansaitsi elokuvalla seuraavien vuosien kuluessa viitisen miljoonaa dollaria. Elokuva sai neljä Oscar-ehdokkuutta, kaksi Golden Globe -ehdokkuutta ja kaksi Bafta-ehdokkuutta.
Paula Talaskivi ei Helsingin Sanomien ensi-iltakritiikissään lämmennyt Mazurskyn esikoisohjaukselle. Hänestä elokuva ei muodikkaasta ja provokatiivisesta aiheestaan huolimatta ole oikein mitään kunnolla, vaan ihmisten keskeisen avoimuuden asia tarjotaan katsojalle ”tuiki lapsellisesti, ulkokohtaisesti ja teennäisesti”. Hänen loppuvaikutelmakseen jäi ”paljon melua tyhjästä”.[1]
Elokuvan suosion myötä ABC-televisioverkko tuotti esityskaudella 1973–1974 lähetetyn samannimisen tilannekomediasarjan, jossa pääosia esittivät Anita Gillette, Robert Urich, David Spielberg ja Anne Archer. Toisen pariskunnan nuorta tytärtä esitti Jodie Foster.
The New York Timesin kriitikot valitsivat elokuvan vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta maailmassa.[2]
Ääniraita
Elokuvan ääniraidan on tehnyt Quincy Jones.[3]
Lähteet
- Talaskivi, Paula: Viikon elokuvia: Tuulta, terapiaa ja nikkeliä. Helsingin Sanomat, 16.8.1970, s. 11.
- The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. (Internet Archive)
- 10 definitive Quincy Jones soundtracks from the ’60s and ’70s thevinylfactory.com. 21.8.2015. Viitattu 20.12.2021. (englanniksi)