Blue Danube

Blue Danube (suom. sininen Tonava) oli Isossa Britanniassa kehitetty taktisen luokan ydinpommi. Tämä ydinase tuli käyttöön Britannian eräänä ensimmäisistä ydinaseista. Sen muita nimiä olivat: Smallboy, the Mk.1 Atom Bomb (suom. Mark 1 -atomipommi), Special Bomb eli erikoispommi ja Operational Requirement/OR.1001. Pommi kehiteltiin 1950-luvun alkupuolella.[1]

Kuvassa brittiläisen ydinräjähteen laukaisevan linssin kiila-asetelma, ei varmuudella Blue Danuben.

Ydinfissioon perustuvaa pommia testattiin nk. Buffalo-nimisen ydinkokeiden sarjan testeissä Joulusaarella sekä Australian Maralingassa ennen käyttöön ottoa. Britannian ensimmäisen ilmasta pudotetun ydinpommin (testin nimi: Kite eli Leija) koneen (Vickers Valiant, nro WZ366) päällikkönä sekä pilottina toimi 11. lokakuuta 1956: Sqn Ldr Edwin "Ted" J.G. Flawell. Räjäytyksen tuhovoimaa supistettiin 3 kilotonniin, ja se laukaistiin 150 m korkeudessa.[2] Pommi pudotettiin 30 000 jalasta eli noin 9 450 metristä.[3] Aktiivi käyttö kesti varsin lyhyen aikaa, eli vuodet 1953–1962. [4] Pommin konstruktio eli kokoonpano ei suuresti eronne Fat Man -tyypistä. Räjähdelinssien määrä oli 32 kpl. Pommeja valmistettiin arviolta 58 kpl.[5]

Aluksi vain V-pommittajat kykenivät, Avro Lincolnin ohella, kuljettamaan tämän ydinaseen. Fissiili materiaali oli plutonium, ja sen sytytys oli monipisteinen. Pommin isänä eli pääkehittelijänä pidetään yleisesti William Penneyta.[6] Pommi oli muodoltaan suuri sekä raskas, mutta aerodynaaminen eli virtaviivainen.[7] Vaikutteita se oli voinut saada Barnes Wallisilta. Räjähdysvoima oli 14 kilotonnia (kT). Ulkomitat ovat 24 jalan pituus, 5 jalan paksuus sekä 10 000 paunan omamassa eli n. 4 500 kg:n omamassa.[8]

Red Beard (suom. Punaparta) korvasi nopeassa tahdissa tämän pommityypin.

Buffalo/R2 Marcoo räjäytettiin vuonna 1956 Australian Maralingan ydinkoealueella.