Blogi

Uusin kirjoitus on blogissa esillä ensimmäisenä, mutta myös vanhat kirjoitukset ja niiden saamat kommentit ovat luettavissa. Kronologisen esittämisjärjestyksen lisäksi blogille on tyypillistä, että blogin omistaja voi valvoa kommentteja. Blogin tyylille on tunnusomaista ajankohtaisuus, spontaanius ja henkilökohtaisuus.

Kaikki blogit eivät ole yleispäiväkirjoja, vaan keskittyvät johonkin aiheeseen. Jotkut kirjoittavat myös useita blogeja yhtä aikaa. Yhdessä voidaan esitellä esimerkiksi kirjoittajan tekemiä käsitöitä, toisessa pohditaan parisuhteen kipupisteitä.

Blogia on sanottu myös aivan uudeksi mediaksi. Bloggarit seuraavat ja kommentoivat usein muiden kirjoittamia blogeja ja voivat viitata niihin omassa blogissaan. Tätä blogien ja niiden kirjoittajien muodostamaa yhteisöä kutsutaan myös ”blogistaniksi” tai ”blogosfääriksi” (engl. Blogosphere).

Suomessa julkisuuden henkilöiden, etenkin poliitikkojen, verkkojulkaisuja nimitetään usein verkkopäiväkirjoiksi, ja niissä julkaistut asiat nousevat usein puheenaiheeksi myös lehdissä ja televisiossa. Yhdysvalloissa politiikassa hyvin merkittäviksi osoittautuneiden blogien kaltainen saattaa olla Suomessa entisen pääministeri Matti Vanhasen verkkopäiväkirja, kun taas Erkki Tuomioja on pysytellyt perinteisessä kotisivustossa, jota päivitetään ahkerasti.

Suomen blogosfäärissä alkoivat vuosina 2006–2007 näkyä myös verkkokirjoittajat, jotka olivat jo saaneet nimeä kirjailijoina tai tutkijoina. Kansanedustaja Jyrki Kasvi (Kasvi), valtiotieteen tohtori Jari Sedergren (Sedis) ja kehityspäällikkö Kari Haakana (Kari Haakana) ovat blogeja tilastoivien ohjelmien mukaan luetuimpia ja vakiintuneimpia yleisiä aiheita käsitteleviä kirjoittajia. Tunnettuja ajankohtaisia aiheita käsitteleviä, myös blogia fooruminaan käyttäviä kirjoittajia ovat lisäksi esimerkiksi professori Jukka Kemppinen, poliitikot Osmo Soininvaara ja Erkki Tuomioja sekä kirjailija Jarmo Stoor.

Vaikka blogi muotona ei vaadi minkään tietyn työkalun tai palvelun käyttöä, suurta osaa blogeista ylläpidetään blogipalvelun tai itse asennetun ohjelmiston kautta.

Blogit voivat olla myös yrityksen työkalu. Blogia voi kirjoittaa julkisesti asiakkaille ja sidosryhmille tai julkaista vain yrityksen työntekijöiden luettavaksi intranetissä. Molemmista on Suomessa esimerkkejä: yrityksen sisäisessä intranetissä blogia kirjoittavat Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen ja Nokian ex-toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo.

Julkisessa yritysbloggaamisessa F-Secure on edelläkävijä Suomessa. Sen blogi News from the Lab kertoo tietoturva-alan kuulumisia. Suomessa blogeihin ovat tarttuneet myös viestintäyritykset, kuten sanomalehdet ja televisioyhtiöt.

Yritysblogit voivat olla myös persoonallisia kirjeitä asiakkaille, henkilökunnalle ja sidosryhmille – tai kenelle tahansa alasta kiinnostuneelle.

Yritysblogien lisäksi voidaan yhteistyötä yrityksen ja bloggaajien välillä, tätä kutsutaan blogiyhteistyöksi tai vaikuttajamarkkinoinniksi. Blogiyhteistyöstä hyötyvät hyvin toteutettuna sekä bloggaajat että yrittäjät.[2]

Käsitykset blogien merkityksestä ja tulevaisuudesta poikkeavat toisistaan. Ilmiö on kasvanut hyvin nopeasti niin, että aktiivisia blogeja on useita kymmeniä miljoonia. Tämän on nähty olevan merkki mullistuksesta mediassa. On myös puhuttu ohi menevästä muoti-ilmiöstä. Asiaa voi myös tarkastella sanoma- ja aikakauslehtien verkkoon siirtymisen kannalta. Aikaisempina vuosina tavallisten näytteiden sijasta netissä on nyt kattavasti perinteisiä graafisia julkaisuja, ja myös yleisradioyritykset ovat alkaneet panostaa blogeihin. Tätä kehitystä on vauhdittanut RSS, jota käyttäen on mahdollista ja yksinkertaista seurata kymmeniä tai satoja verkko-osoitteita.

Tilastojen mukaan Yhdysvalloissa oli vuonna 2009 noin 452 000 päätoimista bloggaajaa ja tuolloin kaikkiaan bloggaajia oli siellä 20 miljoonaa.[3]

Blogikirjat ovat kirjamuotoon toimitettuja blogisisältöjä. Tunnettuja blogikirjoja on muun muassa Turcker Maxin känniblogiin perustuva I Hope They Serve Beer in Hell ja toisen Irakin sodan jälkeisestä elämästä kertova Baghdad Burning. Suomessa kirjoiksi päätyneitä blogeja ovat ainakin Selibaattipäiväkirjat ja Hollannin muistikirja sekä Tuomas Kilven alusta lähtien kirjaksi tähdännyt blogikirja-projekti, jonka tulos julkaistiin Blogit ja blogaaminen -tietokirjana.

Hääblogi kertoo morsiusparin hääjärjestelyistä. Usein hääblogeja lähdetään kirjoittamaan jopa vuosi pari ennen juhlapäivää heti hääsuunnittelujen alkumetreillä.

Kirjablogi on kirjoihin ja kirjallisuuteen keskittyvä blogi. Kirjablogeja pitävät yksityiset lukemista harrastavat henkilöt tai kirja-alan eri toimijat, kuten esimerkiksi kustantamo, julkaisija tai kirjakauppa, joiden edustajana bloginpitäjä voi toimia.

Käsityöblogi on yleensä omistettu blogin pitäjän omille käsityöprojekteille, kuten neulomiselle, korujen tekemiselle tai ompelemiselle.

Lifestyleblogi on henkilökohtainen, päiväkirjamainen tyyliblogi. Blogissa käsitellään kokonaisvaltaisesti henkilön elämäntyyliä: muotia, vapaa-ajanviettoa, musiikkia, matkailua, ihmissuhteita, sisustamista, matkailua ja ruokakulttuuria.

Linkkiblogi (linkblog) on historiallisesti varhaisin blogimuoto. Linkkiblogin yksittäinen merkintä koostuu lähinnä kirjoittajan huomioilla varustetuista linkeistä.

Löydösblogi (tumblelog) on linkkiblogia laajempi blogi, johon kirjoittaja kerää netistä löytämiään linkkejä, kuvia, videoita tai muuta sisältöä.[4]

Matkablogi on matkailuaiheisiin keskittyvä blogi. Matkablogeja pitävät matkailua aktiivisesti harrastavat ja matkailusta erityisen kiinnostuneet henkilöt. Matkablogit voivat sisältää esimerkiksi kohde-esittelyjä tai -oppaita, matkailuun liittyviä vinkkejä tai sisältö voi koostua kirjoittajan matkapäiväkirjamerkinnöistä.

Mikroblogit ovat blogeja, joiden merkinnät ovat lyhyitä, tavallisesti korkeintaan 140 merkin mittaisia. Niitä käytetään yleensä tilannetietojen ilmoittamiseen; käyttäjä voi kertoa lyhyesti mitä tekee tai ajattelee. Sivustoille tunnusomaista on myös mahdollisuus seurata omalta sivultaan haluamiensa käyttäjien päivityksiä. Mikroblogit on yleensä suunniteltu niin, että niitä voidaan päivittää erityisillä asiakasohjelmilla, pikaviestintäohjelmilla, sähköpostitse ja tekstiviestien kautta, jolloin käyttäjä voi päivittää tilannetietoja missä vain. Käyttäjämäärältään suurin mikroblogipalvelu on Twitter, jonka pääkilpailijoita ovat Plurk ja Jaiku. Muita mikroblogisivustoja ovat yritysmaailmaan keskittyvä Yammer ja vapaata StatusNet-ohjelmistoa käyttävä Identi.ca. Alun perin suomalaisen, mutta nykyään Googlen omistuksessa olevan Jaikun lisäksi suomalaisia mikroblogipalveluita ovat Miggi ja Qaiku. Myös monet muut sivustot, jotka eivät varsinaisesti ole mikroblogipalveluja (kuten MySpace ja Facebook) sisältävät mikroblogien tyyppisiä ominaisuuksia. Maaliskuussa 2009 Facebook muutti etusivun käyttöliittymäänsä enemmän mikroblogisivustoja muistuttavaksi.

Muotiblogi on suosittu blogityyppi, jossa esitellään blogin pitäjän omaa pukeutumistyyliä asukuvineen sekä muotimaailman ilmiöitä. Suomessa paljon seurattuja muotiblogeja ovat pitäneet muun muassa Emmi Tissari, Nadja Strange[5] ja Laura Heija.[6]

Ruokablogi esittelee esimerkiksi kirjoittajan omia ruoanlaitto- tai leivontakokemuksia. Usein blogeissa on myös runsaasti kuvia. Ruokablogit ovat Suomessa varsin suosittuja.

Sarjakuvablogi on päiväkirja sarjakuvamuodossa.[7] Blogin ja verkkosarjakuvan risteytykseen ei kirjoitella, vaan sanottava ilmaistaan sarjakuvamuodossa. Tyyli on usein nopeaa ja ilmeikästä, toisinaan viimeistellympää.[8] Aiheet dokumentoivat enimmäkseen tekijän elämää ja välittävät tuntemuksia.[9] Suomalaisia sarjakuvablogeja on esimerkiksi Milla Paloniemellä ja Ville Rannalla. 200 suomalaista sarjakuvablogia yhteen kokoava palvelu sarjakuvablogit.com palkittiin Kemin Sarjakuvapäivillä Lehti-Lempi-palkinnolla keväällä 2009.

Taideblogi käsittelee joko kuvataidetta tai muita taiteenaloja. Niitä ovat kriitikoiden, taiteilijoiden, projektien, museoiden blogit tai taiteen harrastajien, sekä sarjakuva- ja valokuvablogit.[10] Tunnettu suomalainen taideblogi on Otso Kantokorven Alaston kriitikko.

Tiedeblogi on yhteen tai useampaan tieteenalaan keskittyvä blogi. Esimerkkejä kotimaisista tiedeblogeista ovat Tuomas Aivelon Kaiken takana on loinen[11] ja arkeologien ylläpitämä Kalmistopiiri. [12]

Uutisblogi välittää ja kommentoi uutisia ja ajankohtaisia tapahtumia.

Valokuvablogi (photoblog) on blogi, jonka sisältönä ovat valokuvat ja niihin liittyvät kommentit.

Videoblogi (video blog, vlog) on blogi, jonka sisältönä on videokuvaa. Esimerkiksi YouTube mahdollistaa videoblogin pitämisen joko käyttäjän itsensä tai muiden lähettämien videoiden pohjalta.

Yhteiskunnallinen blogi seuraa ja kommentoi yhteiskunnallisia tapahtumia ja ottaa niihin kantaa. Tämän alalajina voidaan pitää poliittista blogia.

Yritysblogi (englanniksi corporate blog) on verkkosivu tai -sivusto, jossa yrityksen edustaja tai edustajat kirjoittavat eri asioista säännöllisesti.

• WordPress
• Blogspot/Blogger
• Moblogi
• Podcasting
• Wiki
• Sosiaalinen media

• Alasilta, Anja: Blogi tulee töihin. Helsinki: Infor, 2009. ISBN 978-952-5123-85-2.
• Kline, David; Burstein, Dan. Blog!: How the Newest Media Revolution is Changing Politics, Business, and Culture, Squibnocket Partners, L.L.C., 2005. ISBN 1-59315-141-1.
• Noppari, Elina & Hautakangas, Mikko: Kovaa työtä olla minä: Muotibloggaajat mediamarkkinoilla. Tampere: Tampere University Press, 2012. ISBN 978-951-44-8767-5. Teoksen verkkoversio (PDF).

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Blogi Wikimedia Commonsissa