Bletchley Park

Bletchley Parkin alue kuului alkujaan Eatonin kartanoon ja se mainitaan Englannin vanhimmassa maakirjassa Domesday bookissa. Browne Willis rakensi alueelle kartanon vuonna 1711, mutta Thomas Harrison, joka osti tilan vuonna 1793 purki rakennukset. Ensimmäisen kerran nimeä Bletchley Park käytettiin kun tila tilan hankki arkkitehti Samuel Lipscomb Seckham vuonna 1877. 4. kesäkuuta 1883 tila myytiin Sir Gerbert Samuel Leonille, joka laajensi tilan rakennukset nykyiseen muotoonsa.

Rakennusten arkkitehtuuri on yhdistelmä viktoriaanista gotiikkaa, tudoria ja hollantilaista barokkia ja se oli useiden alueella toisen maailmansodan aikana työskennelleiden hämmennyksen kohteena. Leonin tila oli laajuudeltaan 235 hehtaaria, josta nykyinen Bletchley Park vei noin 22 hehtaaria. Leonin vaimo kuoli vuonna 1937 ja tila myytiin seuraavana vuonna rakennuttajalle, joka aikoi purkaa nykyiset rakennukset ja korvata ne asuinkiinteistöillä. Amiraali Sir Hugh Sinclair joka toimi MI6:n johtajana yritti ensin taivutella valtion hankkimaan tilan, mutta epäonnistuttuaan osti tilan omalla kustannuksellaan. Tilan omistussuhteet eivät olleet yleisessä tiedossa ennen kuin sitä vuonna 1991 oltiin myymässä edelleen.

Tila sijaitsee Oxfordin ja Cambridgen yliopistojen läheisyydessä, mikä oli tärkeätä sen kannalta, että sinne kyettiin houkuttelemaan osaavia koodinmurtajia. Myös hyvä liikenneyhteys Lontooseen oli tärkeä.

Hetkeä ennen sodan alkamista, Biuro Szyfrów kertoi puolalaisten saavutuksista saksalaisen Enigma-salauslaitteen koodin purkamiseksi. Britit käyttivät saamian tietoja pohjana yrittäessään purkaa laitteen koodia. Ensimmäiset koodinmurtajat saapuivat Bletchley Parkiin 15. elokuuta 1939. Päärakennuksen pohjakerroksessa toimi maa-, ilma- ja merivoimien tiedustelu. Lisäksi pohjakerroksessa sijaitsi puhelinkeskus, kaukokirjoitin-huone, keittiö ja henkilökunnan ruokailutilat. Yläkerros oli varattu MI6:n käyttöön. Tilaa oli kuitenkin alussa liian vähän ja osa työntekijöistä sijoitettiin läheiseen kouluun.

Kartanon vesitorniin rakennettiin sähkötyshuone, jolle annettiin nimeksi asema X. X tarkoitti roomalaista numeroa 10. Huoneesta roikkuvien pitkien antennien ja niiden aiheuttaman sähkömagneettisen säteilyn johdosta asema kuitenkin siirrettiin Bletchley Parkista Whaddoniin.

Eri puolilla maata sijainneet kuuntelusasemat, niin kutsutut Y-asemat keräsivät raakasignaalia käsiteltäväksi Bletchley Parkissa. Koodatut viestit kirjoitettiin käsin muistiin ja lähetettiin Bletchleyhin paperilla kuriirilla tai myöhemmin kaukokirjoittimella. Bletchley Park muistetaan parhaiten Enigma-salakirjoituslaitteen koodin purkamisesta, mutta sen merkittävin saavutus oli ehkä saksalaisten ylimmän sodanjohdon kaukokirjoittimissa käyttämän "Fish"-koodauksen murtaminen.

Bletchley Parkin tuottamasta tiedustelutiedosta käytettiin nimitystä Ultra. Tiedosta oli merkittävää hyötyä muun muassa Atlantin taistelussa.

Yhdysvaltojen liityttyä sotaan pääministeri Churchill sopi presidentti Rooseveltin kanssa tiedusteluresurssien yhdistämisestä ja Bletchley Parkiin lähetettiin useita yhdysvaltalaisia koodinmurtajia. Yhdysvaltalaiset kuitenkin työskentelivät lähinnä japanilaisten koodien murtamiseksi.

Bletchley Park joutui vain kerran sotatoimien kohteeksi, kun kolme ilmeisesti Bletchleyn rautatieaseman tuhoamiseksi tarkoitettua pommia osui kartanon alueelle. Pommit eivät kuitenkaan aiheuttaneet merkittävää vahinkoa.

Keniaan, Kilindiniin perustettiin Bletchley Parkin alaisuudessa toiminut tiedusteluasema, jonka tehtävänä oli murtaa japanilaisten käyttämiä koodeja. Murtaminen onnistui kovan työn ja hyvän onnen ansiosta.

Sodan jälkeen Churchill viittasi Bletchley Parkin henkilökuntaan kultaisia munia munineena hanhenaan, joka ei ikinä kotkottanut.

Useimmat Bletchley Parkiin lähetetyt viestit purettiin Enigma-salauskoneen muunnoksella.

Vuodesta 1943 maailman ensimmäistä ohjelmoitavaa tietokonetta Colossusta käytettiin saksalaisten kaukokirjoittimen Lorenz-koodin murtamiseen.

Noin 9 000 ihmistä työskenteli Bletchley Parkissa tammikuussa 1945. Heidän joukossaan oli tunnettuja matemaatikkoja ja kryptoanalyytikkoja, joista kaikkein kuuluisin lienee Alan Turing. Useat Bletchley Parkin työntekijät rekrytoitiin heidän poikkeuksellisten lahjojensa vuoksi. Heidän joukossaan oli muun muassa shakkimestareita ja taitavia ristisanatehtävien ratkaisijoita. The Daily Telegraph järjesti muun muassa ristisanatehtävien ratkaisukilpailun. Kaikkiin niihin, jotka ratkaisivat tehtävän alle 12 minuutissa, otettiin yhteyttä heidän rekrytoimisekseen.

Huomattava osa Bletchley Parkin laitteistoista ja piirustuksista tuhottiin ja tuhannet työntekijät vaikenivat tekemästään työstä, ja vasta 1970-luvulla Bletchley Parkissa tehty työ paljastettiin suurelle yleisölle. Sodan jälkeen kartano kuului useille omistajille.

Vuoteen 1991 mennessä alue oli lähes hylätty ja rakennukset olivat purkukunnossa. 10. helmikuuta 1992 Milton Keynes Boroughin valtuusto päätti suojella alueen. Kolme päivää myöhemmin Bletchley Parkin säätiö perustettiin tehtävänään koodinmurtajien muiston vaaliminen ja alueen museoiminen. Museo avattiin kävijöille vuonna 1993.

Säätiö toimii vapaaehtoisvoimin ja sen johtajana toimii Simon Greenish. Vuonna 2005 yhdysvaltalainen Sidney Frank lahjoitti 500 000 puntaa Alan Turingille omistetun tiedekeskuksen perustamiseksi.

Colossus-tietokone on entisöity Tony Salen johdolla.

24. heinäkuuta 2008 yli 100 tieteentekijää allekirjoitti The Timesille lähetetyn kirjeen, jossa tuomittiin Bletchley Parkin laiminlyönti. Syyskuussa 2008 muun muassa IBM ilmoitti järjestävänsä keräyksen Bletchley Parkin korjaamiseksi.

• GCHQ – Brittiläinen tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu, joka on vastuussa Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja asevoimien puolesta tehdystä signaalitiedustelusta ja tietoturvasta.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bletchley Park Wikimedia Commonsissa

• Bletchey Park (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)