Blekingen lääni

Blekingen lääni[3] (ruots. Blekinge län) sijaitsee Ruotsin etelärannikolla kaakkoisella Götanmaalla. Läänin pääkaupunki on Karlskrona. Blekingen läänissä toimii Blekingen läänin maakäräjät. Valtiopäivävaaleissa se muodostaa Blekingen läänin vaalipiirin.

Blekingen lääni
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi
Maakunta Blekinge
Maakäräjät Blekingen läänin maakäräjät
Pääkaupunki Karlskrona
Perustamisvuosi 1683
Hallinto
  Maaherra Berit Andnor
Pinta-ala
  Maa 2 931,33 km²
Väkiluku 152 979
  Väestötiheys 52,2 as./km²
Symbolit
  Läänikirjain K
  Läänikoodi 10
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]









Lääni on alueeltaan täsmälleen sama kuin Blekingen maakunta, ja lääni käyttää samaa vaakunaa kuin maakuntakin. Pinta-alaltaan Blekinge on Ruotsin pienin lääni ja väkiluvultaan kolmanneksi pienin lääni. Pohjoisessa se rajoittuu Kronobergin lääniin ja Kalmarin lääniin. Lännessä rajanaapurina oli aiemmin Kristianstadin lääni, nykyään Skånen lääni.

Vuonna 2007 läänissä oli 318,88 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 10,8 prosenttia läänin maapinta-alasta.

Läänijaon kehitys

Blekinge kuului keskiajalla Tanskalle, mutta se liitettiin Ruotsiin Roskilden rauhassa vuonna 1658. Tuon jälkeen Blekinge kuului Kristianstadin lääniin vuoteen 1680, jolloin se liitettiin Kalmarin lääniin. Vuonna 1683 perustettiin nykyinen Blekingen lääni, jonka rajat ovat siitä lähtien olleet ennallaan.

Vuonna 1658 Blekingessä oli kolme kaupunkia:

Kihlakuntia oli tuolloin neljä:

Jo vuonna 1639 Jämshögin pitäjä (sisältäen myös Kyrkhultin) oli siirretty Listerin kihlakuntaan Kristianstadin lääniin kuuluneesta Villandin kihlakunnasta. Edellä mainittujen kaupunkien lisäksi perustettiin Karlshamn vuonna 1664. Kristianopel lakkautettiin 1677 ja Ronneby 1680, jolloin Karlskrona sai kaupunkioikeudet. Ronneby sai kaupunkioikeutensa takaisin vuonna 1882.

Seuraavassa kihlakuntien käytössä aiemmin olleet vaakunat:

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Blekingessä tehtiin kuntaliitoksia. Toinen kuntauudistus Ruotsissa tehtiin vuonna 1971. Nykyisin Blekingen vanhat pitäjät kuuluvat viiteen kuntaan. Kuntien keskustaajamista Karlshamn, Karlskrona, Ronneby ja Sölvesborg olivat aikaisemmin itsenäisiä kaupunkeja; Olofström puolestaan oli kauppalana.

Vaakuna

Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä tammi, jonka rungolle asetettu allekkain kolme kruunua, kaikki kultaa. (Ruotsiksi: I blått fält en ek med tre kronor uppträdda på stammen, allt av guld.)

Koska maakunta ja lääni vastaavat toisiaan täydellisesti, niin lääninhallitus on jo vanhastaan käyttänyt Blekingen maakuntavaakunaa. Tämä käytäntö vahvistettiin vuonna 1944.

Maantiedettä


Kallinge
Mörrum
Rödeby
Nättraby
Läänin suurimmat taajamat

Suurimmat taajamat

Vuonna 2010 Blekingen läänissä sijaitsi 46 taajamaa.[6] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[7]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)[7]
1Karlskrona&&&&&&&&&&035212.&&&&0035 212
2Karlshamn&&&&&&&&&&019075.&&&&0019 075
3Ronneby&&&&&&&&&&012029.&&&&0012 029
4Sölvesborg&&&&&&&&&&&08401.&&&&008 401
5Olofström&&&&&&&&&&&07327.&&&&007 327
6Kallinge&&&&&&&&&&&04561.&&&&004 561
7Mörrum&&&&&&&&&&&03695.&&&&003 695
8Rödeby&&&&&&&&&&&03402.&&&&003 402
9Nätträby&&&&&&&&&&&03109.&&&&003 109
10Jämjö&&&&&&&&&&&02578.&&&&002 578

Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[8][9] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,6 2,5
  jalostus 26,3 26,6
  palvelut 69,9 69,6
  tuntematon 1,3 1,3
  Työpaikkoja ja työllisiä 66 569 67 551
  työpaikkaomavaraisuus 98,5

Valtiopäivävaalit

Blekingen lääni kuuluu kokonaisuudessaan Blekingen läänin vaalipiiriin.[10] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 5 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[11] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[12]

Yhteensä vaalipiiristä valittiin 6 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.

Valtiopäivävaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[13]
Valittuja
edustajia[14]
  Maltillinen kokoomus 27,34 2
  Keskustapuolue 5,76 0
  Liberaalit 5,42 0
  Kristillisdemokraatit 3,97 0
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 36,46 3
  Vasemmistopuolue 5,07 0
  Ympäristöpuolue vihreät 5,28 0
  Ruotsidemokraatit 9,81 1
  Muut 0,88 0
  Yhteensä 6

Läänin kunnat

Blekingen läänin nykyiset kunnat.

Blekingen lääniin kuuluu nykyisin viisi kuntaa:

Kuntakoodi Kunta Keskustaajama Kunnan väkiluku
(31.12.2011)[15]
1060 Olofströmin kunta Olofström &&&&&&&&&&012876.&&&&0012 876
1080 Karlskronan kunta Karlskrona &&&&&&&&&&064215.&&&&0064 215
1081 Ronnebyn kunta Ronneby &&&&&&&&&&027910.&&&&0027 910
1082 Karlshamnin kunta Karlshamn &&&&&&&&&&031185.&&&&0031 185
1083 Sölvesborgin kunta Sölvesborg &&&&&&&&&&016793.&&&&0016 793

Väestönkehitys

Blekingen läänin väestönkehitys 1810–2010
Vuosi Asukkaita
1810
 
69 195
1820
 
78 951
1830
 
85 734
1840
 
95 807
1850
 
107 827
1860
 
117 875
1870
 
126 037
1880
 
137 477
1890
 
142 602
1900
 
146 302
1910
 
149 359
1920
 
147 098
1930
 
144 879
1940
 
144 962
1950
 
146 090
1960
 
144 466
1970
 
153 585
1980
 
153 542
1990
 
150 564
2000
 
150 392
2010
 
153 227
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[16] Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.

Vuoden 2011 lopussa 13,2 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 11,0 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[17]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 1 476 Suomessa syntynyttä,[18] mikä vastasi 1,0 prosenttia läänin väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,4 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 2 040 Suomessa syntynyttä,[19] mikä vastasi 1,3 prosenttia läänin väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 179 951 kruunua.[20]

Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[21]

  • 0–17-vuotiaat: 19,0 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,7 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,3 %

Väestö maakunnittain

Blekingen läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 152 979 asukasta, jotka asuivat kaikki Blekingen maakunnassa. Koko Blekingen maakunnan väestö asuu Blekingen läänissä.[22]

Lähteet

  1. Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  2. Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
  4. Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  9. Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  10. 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  12. Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Arkistoitu 18.8.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  14. Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  15. Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  16. Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
  17. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  19. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  20. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  21. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  22. Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.