Bjuvin kunta

Bjuvin kunta (ruots. Bjuvs kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Bjuv.[3]

Bjuvin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Skånen lääni
Maakunta Skåne
Keskustaajama Bjuv
Kuntakoodi 1260
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 115,31 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 15 697
 – Väestötiheys 129,8 as./km²









Bjuvin kunnan alueella sijainneet pitäjät.

Kunnan maapinta-ala on 115,31 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 15 697 henkeä (31.12.2020).[2]

Bjuvin naapurikuntia ovat Svalöv, Åstorp ja Helsingborg.

Kunnassa sijaitsee Vrams Gunnarstorpin linna.

Vuonna 2007 kunnassa oli 92,13 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 79,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuonna 1891 Bjuvin maalaiskuntaan perustettiin Bjuvin taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1946 koko maalaiskunta muutettiin Bjuvin kauppalaksi ja taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Risekatslösa, Norra Vram ja Södra Vram yhdistettiin Billesholmin "suurkunnaksi". Bjuvin kauppalaan ja Ekebyn maalaiskuntaan uudistus ei vaikuttanut. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa kauppala ja maalaiskunnat muutettiin kunniksi, mutta kuntaliitoksia ei tehty. Nykyiset rajansa Bjuvin kunta sai vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin Billesholmin ja Ekebyn kunnat.

Väestönkehitys
Bjuvin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
 10 301
1955
  
 10 476
1960
  
 10 790
1965
  
 11 795
1970
  
 13 228
1975
  
 14 192
1980
  
 14 672
1985
  
 14 107
1990
  
 14 297
1995
  
 14 199
2000
  
 13 705
2005
  
 14 007
2010
  
 14 841
2015
  
 14 962
2020
  
 15 697
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[6]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 3 154 21,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 936 6,3
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 180 7,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 9 692 64,8

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 187 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 11,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 216 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 177 923 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 38 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 22,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,9 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 17,8 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,2 2,0
  jalostus 42,2 33,3
  palvelut 54,4 63,7
  tuntematon 1,2 0,9
  Työpaikkoja ja työllisiä 4 905 6 217
  työpaikkaomavaraisuus 78,9

Taajamat

Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 91,8 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 219 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Bjuv6 832
2Ekeby3 230
3Billesholm2 910
4Gunnarstorp401
5Västra Vrams fälad249

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Ekebyn taajaman nimenä on joskus ollut myös Skromberga.[16]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]

  • Ljungsgård
  • Norra Vram
  • Olstorp
  • Södra Vram

Luettelossa mainituista taajamista Olstorp on sittemmin kasvanut yhteen Bjuvin ja Södra Vram Billesholmin taajaman kanssa.[16]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

  • Norra Vram

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Bjuvin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[18]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 3 4 6 8 7 6 8 7 6 5 6 7 6 5 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 9 8 6 5 4 4 4 3 2 2 2 1 2 1 {{{c2022}}}
  Liberaalit 3 4 4 2 5 4 3 2 1 2 1 1 1 1 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 2 0 2 2 1 1 1 1 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 1 0 0 1 0 0 1 1 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 25 24 24 25 24 24 19 26 15 16 15 13 14 11 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 1 1 1 1 1 2 1 1 2 2 1 1 1 1 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 6 4 11 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 4 2 2 2 0 0 1 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[19] 41 41 41 41 41 41 41 41 31 31 31 31 31 31 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Vuoden 2010 kunnallisvaaleissa Ruotsidemokraatit sai Bjuvissa suhteellisesti enemmän ääniä kuin missään muussa Ruotsin kunnassa.[20]

Piirit
Kartta Bjuvin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Bjuvin piiri
  • Ekebyn piiri (Skåne)
  • Norra Vramin piiri
  • Risekatslösan piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]

  • Bjuv
  • Ekeby

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Bjuv
  • Ekeby
  • Norra Vram (Vram)
  • Risekatslösa

Kirkot
  • Billesholmin kirkko
    Billesholmin kirkko
  • Bjuvin kirkko
    Bjuvin kirkko
  • Ekebyn kirkko
    Ekebyn kirkko
  • Norra Vramin kirkko
    Norra Vramin kirkko
  • Risekatslösan kirkko
    Risekatslösan kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.11.2021. (ruotsiksi)
  3. Bjuv Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 28.5.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.11.2021. (ruotsiksi)
  19. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  20. Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  21. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Skånen läänin kunnat
    Bjuvin kunta • Bromöllan kunta • Burlövin kunta • Båstadin kunta • Eslövin kunta • Helsingborgin kunta • Hässleholmin kunta • Höganäsin kunta • Hörbyn kunta • Höörin kunta • Klippanin kunta • Kristianstadin kunta • Kävlingen kunta • Landskronan kunta • Lomman kunta • Lundin kunta • Malmön kunta • Osbyn kunta • Perstorpin kunta • Simrishamnin kunta • Sjöbon kunta • Skurupin kunta • Staffanstorpin kunta • Svalövin kunta • Svedalan kunta • Tomelillan kunta • Trelleborgin kunta • Vellingen kunta • Ystadin kunta • Åstorpin kunta • Ängelholmin kunta • Örkelljungan kunta • Östra Göingen kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.