Bjurholmin kunta

Bjurholmin kunta (ruots. Bjurholms kommun) on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Ångermanlandiin ja Västerbotteniin. Kunnan keskustaajama on Bjurholm.[3]

Bjurholmin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Västerbottenin lääni
Maakunta Ångermanland ja Västerbotten
Keskustaajama Bjurholm
Kuntakoodi 2403
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 306,77 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 2 387
 – Väestötiheys 1,9 as./km²









Balbergetin vuori Bjurholmissa.

Kunnan maapinta-ala on 1 306,77 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 2 387 henkeä (31.12.2020).[2]

Asukasluvultaan Bjurholm on Ruotsin pienin kunta. Bjurholm sijaitsee noin 60 kilometriä Uumajasta länteen.

Vuonna 2007 kunnassa oli 26,10 km² peltoa[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] eli 2,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Bjurholmin pitäjä erotettiin vuonna 1808 Nordmalingin pitäjästä. Vuoden 1862 kuntauudistuksessa pitäjästä perustettiin Bjurholmin maalaiskunta. Bjurholmin taajaväkinen yhdyskunta perustettiin vuonna 1934 ja lakkautettiin vuonna 1962. Maalaiskunta muutettiin vuonna 1971 Bjurholmin kunnaksi. Vuonna 1974 Bjurholm liitettiin Vännäsin kuntaan, mutta se erotettiin itsenäiseksi kunnaksi jälleen vuonna 1983.

Väestönkehitys
Bjurholmin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
 5 193
1955
  
 5 085
1960
  
 4 785
1965
  
 4 329
1970
  
 3 912
1975
  
 3 486
1980
  
 3 354
1985
  
 3 070
1990
  
 2 959
1995
  
 2 854
2000
  
 2 695
2005
  
 2 553
2010
  
 2 460
2015
  
 2 453
2020
  
 2 387
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[6]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 267 10,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 19 0,8
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 106 4,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 2 061 84,0

Vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 22 Suomessa syntynyttä[7], mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä. Vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 31 Suomessa syntynyttä[8], mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 153 076 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 113 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 18,7 %
  • 18–64-vuotiaat: 51,0 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 30,3 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 15,6 12,7
  jalostus 14,7 23,2
  palvelut 63,7 60,1
  tuntematon 6,0 4,0
  Työpaikkoja ja työllisiä 730 1 007
  työpaikkaomavaraisuus 72,5

Taajamat

Kunnassa on 1 taajama, jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 39,3 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 492 asukasta.[14] Kunnan ainoa taajama on sen keskustaajama Bjurholm, jossa oli 968 asukasta.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[15]

  • Agnäs
  • Balsjö

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[16]

  • Bredträsk
  • Karlsbäck

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Bjurholmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Vuosina 1973–1979 luvut ovat nollia, koska tuolloin Bjurholm oli vielä osa Vännäsin kuntaa.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[17]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 0 0 0 5 5 5 5 6 12 11 9 10 10 7 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 0 0 0 8 7 7 7 6 3 4 5 5 5 6 {{{c2022}}}
  Liberaalit 0 0 0 6 7 6 6 5 4 3 4 3 2 2 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 1 0 2 2 2 2 2 2 2 1 2 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 0 0 0 11 11 11 11 12 10 10 10 10 11 10 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 0 0 0 0 1 0 0 0 0 1 1 1 1 1 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[18] 0 0 0 31 31 31 31 31 31 31 31 31 31 31 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Vuodesta 2016 alkaen kunnassa on yksi piiri, Bjurholmin piiri.

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[19]

  • Bjurholm

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[20] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Bjurholm

Kirkot
  • Bjurholmin kirkko
    Bjurholmin kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 21.11.2021. (ruotsiksi)
  3. Bjurholm Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  17. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 21.11.2021. (ruotsiksi)
  18. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  19. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Västerbottenin läänin kunnat
    Bjurholmin kunta • Dorotean kunta • Lyckselen kunta • Malån kunta • Nordmalingin kunta • Norsjön kunta • Robertsforsin kunta
    Skellefteån kunta • Sorselen kunta • Storumanin kunta • Uumajan kunta • Vilhelminan kunta • Vindelnin kunta • Vännäsin kunta • Åselen kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.