Bismarckinsaaret

Bismarckinsaaret
Maantiede
Sijainti	5°00′S, 150°00′E
Merialue	Tyyni valtameri
Vesialue	Bismarckinmeri
Saaria yht.	noin 200
Suurin saari	Uusi-Britannia
Muita saaria	Amiraliteettisaaret, Uusi-Irlanti
Pinta-ala	49 658 km² km²
Valtio
Valtio	Papua-Uusi-Guinea
Maakunta	Eastern New Britain, Western New Britain, Uusi-Irlanti, Manus
Alue	Northern Islands
Väestö
Väkiluku	470 000
	Infobox OK

Bismarckinsaaret ovat Papua-Uudelle-Guinealle kuuluva saariryhmä, joka ympäröi kaarena Bismarckinmerta Uuden-Guinean saaren koillispuolella. Saariryhmän suurimmat saaret ovat Uusi-Britannia ja Uusi-Irlanti, muita saaria ovat Amiraliteettisaaret (niistä suurimpana Manus), Uusi-Hannover (aiemmin Lavongai), St Matthias -saaret (suurin saari Mussau)[1], Vitusaaret ja Yorkin herttuan saaret. Suurimmat saaret ovat tuliperäisiä, ja niillä on useita toimivia tulivuoria. Pienet saaret ovat korallisaaria. Saarten yhteispinta-ala on 48 200 km² ja vuonna 1990 niillä asui 432 000 asukasta. Merkittävimmät elinkeinot ovat maa- ja metsätalous; saarilla on runsaasti sademetsiä, joista osa on uhattuna liikahakkuiden takia. Bismarckinsaaret ovat saaneet nimensä saksalaisen ruhtinas Otto von Bismarckin mukaan.

Historia

Ensimmäiset asukkaat saapuivat Bismarckinsaarille viimeistään noin 33 000 vuotta sitten Uudesta-Guineasta. Uuden-Irlannin saarelta löydetty Buang Merabakin asuinpaikka on ajoitettu noin 40 000 vuotta vanhaksi[2]. Myöhemmin seudulle saapui myös muun muassa lapita-kansa.

Ensimmäinen eurooppalainen saarten löytäjä oli alankomaalainen tutkimusmatkailija Willem Schouten vuonna 1616. Eurooppalaiset eivät kuitenkaan asuttaneet saaria ennen kuin 1800-luvun lopulla, kun saksalaiset valloittivat saaret itselleen osaksi Saksan Uutta-Guineaa vuonna 1884. Ensimmäisessä maailmansodassa Australia sai alueen haltuunsa 1914 ja vastaanotti myöhemmin Kansainliiton mandaatin sen hallitsemiseen. Lyhyttä japanilaisten miehitystä toisessa maailmansodassa lukuun ottamatta saaret pysyivät Australian hallussa aina vuoteen 1975, jolloin niistä tuli osa itsenäistä Papua-Uuden-Guinean valtiota.

Lähteet

Brownie, John & Marjo: Mussau Grammar Essentials SIL. 2007. Viitattu 6.9.2020. (englanniksi)
Matthew G. Leavesley, Michael I. Bird, Keith L. Fifield, P.A. Hausladen, G.M. Santos and M.L. di Tada: Buang Merabek: Early evidence for human occupation in the Bismarck Archipelago, Papua New Guinea 1.6.2002. Australian Archaeological Association. Viitattu 6.7.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bismarckinsaaret Wikimedia Commonsissa

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Brownie, John & Marjo: Mussau Grammar Essentials SIL. 2007. Viitattu 6.9.2020. (englanniksi)

[2] Matthew G. Leavesley, Michael I. Bird, Keith L. Fifield, P.A. Hausladen, G.M. Santos and M.L. di Tada: Buang Merabek: Early evidence for human occupation in the Bismarck Archipelago, Papua New Guinea 1.6.2002. Australian Archaeological Association. Viitattu 6.7.2016. (englanniksi)