Bis(2-kloorietyyli)etyyliamiini

Bis(2-kloorietyyli)etyyliamiini eli HN1 eli typpisinappikaasu on taistelukaasu ja kemiallinen ase. Kemiallisesti se luetaan amiineihin.

Bis(2-kloorietyyli)etyyliamiini
Tunnisteet
CAS-numero 538-07-8
IUPAC-nimi 2-kloro-N-(2-kloroetyyli)-N-etyylietaaniamiini
SMILES CCN(CCCl)CCCl
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C6H13Cl2N
Moolimassa 170,08 g/mol
Tiheys 1,09 g/cm3[1] g/cm³
Sulamispiste –33,9 °C (239,3 K)[2]
Kiehumispiste 85 °C (358,2 K)[2]
Liukoisuus vesi 160 mg/l (25 °C)[1]

Ominaisuudet

Bis(2-kloorietyyli)etyyliamiini on huoneenlämmössä öljymäinen neste. Sen väri on läpinäkyvästä keltaiseen. Sen haju on heikko ja kalan hajua muistuttava. HN1 haihtuu hitaasti. Se on voimakas emäs. Palaessaan se vapauttaa typen ja kloorin oksideja sekä suolahappoa. Se reagoi voimakkaasti hapettimien ja happojen kanssa. HN1 reagoi kuparin, kupariyhdisteiden sekä raudan kanssa.[2][1][3][4]

Myrkyllisyys

Bis(2-kloorietyyli)etyyliamiini ärsyttää voimakkaasti silmiä, ihoa ja limakalvoja. Se aiheuttaa myös ripulia. Se luokitellaan karsinogeeniksi. 10–100 ppm pitoisuus riittää aiheuttamaan pahanolon. Tappava annos on 1 500 mg/m3. Rotilla ja hiirillä tappava annos on muutamia kymmeniä milligrammoja kiloa kohden. Se on myrkyllisempää kuin tavallinen sinappikaasu, sillä se aiheuttaa pidempi kestoisia vaikutuksia sekä syvempiä tuhoja. Sen vaikutus on myös nopeampi. Myrkytysoireet alkavat silmissä noin 1–2 tunnin aikana, muissa kohdissa pidemmän ajan päästä.[2][1][4]

HN1:n myrkyllisyys perustuu sen reaktiivisuuteen elimistössä olevien proteiinien ja nukleiinihappojen kanssa. Se reagoi muun muassa DNA:n kanssa alkyloimalla guaniinia. Tämä estää DNA:n replikaation. Se voi reagoida myös RNA:n kanssa.[1]

Altistuneet kohdat pitäisi saada huuhdottua muutaman minuutin aikana. Peseytymisessä voi käyttää laimeaa natriumhypokloriitti-liuosta. Varsinaista vastalääkettä ei ole.[1]

Käyttö

Bis(2-kloorietyyli)etyyliamiinia voidaan käyttää taistelukaasuna. Se voidaan levittää joko aerosolina tai kaasuna. Aerosolina se saattaa pilata viljelmiä. Virallisten tietojen mukaan sitä ei ole koskaan käytetty aseena. HN1:a on käytetty myös syylien poistoon.[1][4]

Lähteet
  1. Bis(2-chloroethyl)ethylamine PubChem. Viitattu 23.3.2016. (englanniksi)
  2. ETHYLBIS(2-CHLOROETHYL)AMINE Cameo Chemicals. Viitattu 23.3.2016. (englanniksi)
  3. bis(2-chloroethyl)ethylamine Chemical Book. Viitattu 23.3.2016. (englanniksi)
  4. NITROGEN MUSTARD HN-1 : Blister Agent CDC. Viitattu 23.3.2016. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.