Biržain linna

Biržain-Dubingiain ensimmäinen herttua, ylihetmanni Mikalojus Radvila Punainen

Biržain ensimmäisen linnan rakennuttaja Kristupas Radvila

Radvilan suvun toisen sukupolven poika, Trakain linnanherra ja Liettuan suuriruhtinaskunnan hetmanni Jurgis Radvila (1480–1541) hankki maita itselleen suuriruhtinaskunnan pohjoisrajan lähistöltä ostamalla niitä muilta aatelisilta. 1520-luvulla hänen läänityksiinsä kuului jo 503 taloutta Biržain alueelta. Maiden ostaminen helpottui 1530-luvulla, kun Puolan kuningas kielsi rajaseudun aatelisia myymästä maita Liivinmaan aatelisille.[1]

Jurgis Radvilan poika Mikalojous Radvila Punainen opiskeli Saksassa ja matkusteli laajalti Euroopassa. Liettuassa hän sai tärkeitä valtiollisia tehtäviä: kahdesti hän toimi noin 12-vuotisen jakson suuriruhtinaskunnan sotavoimien komentajana (hetmanni) ja kunnostautui muun muassa sodassa Liivinmaata vastaan (1558–1583). Hän oli yksi johtavista liettualaisista aatelisista valtiopäivillä (semj), mutta kieltäytyi esimerkiksi allekirjoittamasta Lublinin unionisopimusta Puolan kanssa 1569. Hän tuki uskonpuhdistusta ja reformististen seurakuntien ja kirkkojen perustamista. Hän auttoi Vilnan reformistisen (evankelisen) koulun käynnistämisessä uudelleen vuonna 1584 ja perusti reformistisen koulun myös Biržaihin. Helmikuussa 1547 Mikalojus Radvila Punainen sai (samaan aikaan serkkunsa Mikalojus Radvila Mustan kanssa) perinnöllisen Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan herttuan (prinssin) arvonimen menestyksistä venäläisiä ja tataareja vastaan käydyissä taisteluista. Pian Mikalojus Radvila Punainen ryhtyi kutsumaan itseään Biržain-Dubingiain herttuaksi ja tammikuussa 1549 Puolan kuningas Sigismund II hyväksyi tämän arvonimen.[1]

Aiempaa vahvemman, 1637-1682 rakennetun Biržain bastionilinnan perusrakennetta havainnollistava piirros 1600-luvulta.

Jurgis Radvilan poika Kristupas Radvila ("Perkūnas", 1547–1603) rakensi ensimmäisen linnan vuosina 1575–1589. Hän rakennutti padon Apašcia- ja Agluona-jokien yhtymäkohtaan ja teki alueelle keinotekoisen järven. Hän rakennutti järven rannalle ensimmäisen linnan vallit, asuinpalatsin, protestanttisen kirkon, asevaraston, viljavarastoja ja muita rakennuksia kaupungin suojaksi. Puola–Liettua joutui kuitenkin pitkiin Puolan sotiin Ruotsin kanssa (1600–1635) ja vuonna 1625 ruotsalaiset joukot tuhosivat linnan.[2]

Herttua Kristupas Radvila II (1585–1640) aloittui linnan korjaus- ja muutostyöt 1637. Linnalle rakennettiin vahvemmat, hollantilaisen linnoitustyylin mukaiset suuret bastionivallit. Myös asuinpalatsia kunnostettiin. Linnan muutostöitä jatkoi hänen poikansa, linnan läänityksineen perinyt ja Liettuan suuriruhtinaskunnan sotavoimien hetmannina eli ylipäällikkönä toiminut herttua Jonušas Radvila (1612–1655).[2] Linnasta tuli hänen aikanaan Jurgis Radvilasta alkunsa saaneen Radvilan suvun Biržai-Dubingiai-sukuhaaran pääpaikka. 1655 linna joutui muutamaksi vuodeksi ruotsalaisille. Herttua Boguslavas Radvila (1620–1669), sukuhaaran viimeinen miesperillinen, osti linnan kuitenkin takaisin Radviloille. Hänen kuoltuaan linnoitus siirtyi Boguslavasin tyttärelle herttuatar Liudvika Karolina Radvilaitėlle, joka jatkoi linnan uusimista. Vuonna 1682 linnasta oli kasvanut huomattavasti alkuperäistä linnaa suurempi puolustusrakennelma, johon kuului linnan ja palatsin lisäksi 21 muuta rakennusta.[1][2]

Liudvika Karolina (1667–1695) meni naimisiin jo nuorena, tammikuussa 1681 rajakreivi Ludwigin kanssa, joka oli Brandenburgin vaaliruhtinaan Fredrik III:n veli. Ludwig kuoli jo kuusi vuotta myöhemmin 1687 ja vauraasta 20-vuotiaasta leskiherttuattaresta tuli hyvin tavoiteltu vaimoehdokas monen aatelisperheen pojille. Jopa Puola–Liettuaan kuninkaan poika tavoitteli häntä, mutta Liudvika päätti mennä naimisiin Pfalz-Neuburgin kreivin Kaarle III Filipin kanssa. Liudvika sai Kaarlen kanssa yhden lapsen, Elžbieta Augusta Sofijan. Elžbieta Augusta ei ollut enää Radvila, asui muualla ja meni naimisiin toisaalle. Biržain palatsilinnan viimeinen herttuatar Liudvika Karolina Radvilaitė kuoli nuorena, vuonna 1695 Sleesiassa.[5]

Ruotsalaisjoukot piirittämässä Biržain bastionilinnaa 1704.

Napoleon Ordan piirros palatsin raunioista 1800-luvulla.

Pääosin kunnostettu, nykyään Biržain museona toimiva linnan palatsirakennus.

Suuren Pohjan sodan (1700–1721) alkuvaiheessa helmikuussa 1701 Venäjän tsaari Pietari Suuri ja Puolan kuningas August II Väkevä solmivat rauhan Biržaissa ruotsalaisten kanssa. Linna joutui ruotsalaisille vuoteen 1703 saakka. Syyskuussa 1704 ruotsalaisjoukkojen kenraali A. L. Lewenhaupt valtasi linnoituksen jälleen. Joukot vetäytyivät pois, mutta räjäyttivät linnan ja palatsin lähtiessään.[2] Palatsi jäi pitkäksi aikaa huonoon kuntoon.

Linnan palatsirakennus ympäristöineen on uudelleenrakennettu viime vuosikymmeninä ja se toimii nykyään Biržain alueellisena museona ja turistinähtävyytenä. Museolla on useita ryhmille tarkoitettuja teemaohjelmia ja museoon tutustuvilla vierailijoilla on mahdollisuus saada ääniopastus liettuan, englannin ja venäjän kielellä. Alueen kunnostustyöt jatkuvat yhä.[2]

• Kaupungin ja linnan historiaa (way2lithuania.com) (englanniksi)
• Biržai - kuvia (englanniksi)
• Radvilan Biržai-Dubingiai -sukuhaaran Dubingiain linnasta ja sukuhaaran historiaa (liettuaksi)
• Radvilan suvun Biržai-Dubingiai -sukuhaaran aiemman asuinlinnan hautapaikka Dubingiaissa arkeologien tutkittavana: Dubingiai and the burial place of the Radvila family: major recent archaeological discovery (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)