Biotunniste
Biotunnistetta käytetään henkilön biometriseen tunnistamiseen. Biotunnisteita ovat esimerkiksi DNA, sormenjäljet ja ääninäyte. Myös kasvokuva on biotunniste.
Biometrinen passi
Biometrisen passin standardi on kehitetty YK:n alaisen Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) puitteissa. Standardin mukaan kaikkien biometristen passien tulee sisältää kasvokuva biometrisena tunnisteena. Lisäksi standardi sallii sormenjälkien ja iiriksen käytön biometrisina tunnisteina.
Euroopan unionin biometrista passia koskeva asetus määrää jäsenmaat ottamaan käyttöön kasvokuvan ja sormenjäljet biometrisina tunnisteina. [1] Ensimmäisessä vaiheessa passin mikrosirulle tallennetaan vain kasvokuva, joka tosin löytyy perinteisestäkin passista.[2]
Biotunnisteet ja tietoturva
Biometriset tunnisteet ovat henkilötietoja. Niiden tietoturvaan liittyy joitakin erityisiä piirteitä:[3]
- Monia biotunnisteita on vaikeaa pitää salassa. Esimerkiksi lähes kenestä tahansa on mahdollista hankkia kasvokuva ja sormenjäljet.
- Biometrisia tunnisteita voidaan yrittää väärentää käyttäen esimerkiksi tekosormia, piilolinssejä tai naamareita.
- Biometrisia tunnisteita ei voi vaihtaa kuten vääriin käsiin joutunutta salasanaa.
- Biometrian avulla on ehkä tulevaisuudessa mahdollista valvoa ihmisen liikkumista hänen tietämättään.
Lähteet
- http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/biometria/home.nsf/pages/596EE8B62C0D31ABC2256E52002ED3F6?opendocument (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/biometria/home.nsf/pages/1B821979987147C0C2256FF5002C372D?opendocument (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/biometria/home.nsf/pages/B59E5E566C5C9673C225701C0044131E (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
- Sisäasiainministeriön biometriahanke (Arkistoitu – Internet Archive)