Biologinen psykologia

Biologinen psykologia , josta käytetään myös nimitystä fysiologinen psykologia, tutkii fysiologisten prosessien ja käyttäytymisen välisiä suhteita. Se soveltaa biologian (erityisesti neurobiologian) periaatteita ihmisten ja muiden eläinten käyttäytymisen taustalla olevien fysiologisten, geneettisten ja kehityksellisten mekanismien tutkimiseen. Se tutkii näitä mekanismeja yleensä neuronien, välittäjäaineiden ja aivopiirien tasolla ja keskittyy biologisiin perusprosesseihin, jotka ovat normaalin ja epänormaalin käyttäytymisen taustalla. Neuropsykologia on kuitenkin vain yksi biologisen psykologian näkökulmista, sillä esimerkiksi hormonitoiminta vaikuttaa merkittävästi käyttäytymiseen. Biologista näkökulmaa on käytetty psykologiassa varhaisista ajoista saakka. Myös Charles Darvin esitti näkemyksen, että käyttäytymisen vaikuttajana on genetiikka. Biologisen näkökulman lisäksi psykologiaa voidaan tarkastella sosiaalisesta näkökumasta.[1]