Billy McKinlay

McKinley pelasi juniorivuotensa Hamilton Thistlesta, josta siirtyi Dundee Unitedin organisaatioon. Hän nousi edustusjoukkueeseen kaudella 1986/87. Hän pelasi vuonna 1988 Skotlannin cupin loppuottelussa, jonka Dundee United hävisi Celticille 2–1.[2] McKinlay nousi seuraavina vuosina Unitedin keskeisten pelaajien joukkoon ja edusti seuraa kaikkiaan 270 ottelussa.[3] Dundee putosi liigasta kauden 1994/95 jälkeen ja McKinlay siirtyi tammikuussa 1996 Blackburn Roversiin.[4]

Blackburnissa McKinlay sai mukavasti vastuuta Ray Harfordin ja Roy Hodgsonin alaisuudessa, mutta putosi penkille Brian Kiddin tultua seuran peräsimeen kaudella 1998/99. Hän siirtyi lainalle Leicester Cityyn lokakuussa 2000, muttei pelannut otteluakaan ja siirtyi heti marraskuussa Bradfordiin. Peliaikaa ei oikein irronnut ja McKinlay jätti Bradfordin kauden jälkeen pelaten lyhyesti Prestonissa ja Clydebankissa, kunnes palasi elokuussa 2002 Leicesteriin. Hän edusti seuraa kaksi kautta, joista jälkimmäisen Leicester pelasi Valioliigassa. Kesällä 2004 hän siirtyi Fulhamiin, jossa lopetti pelaajauransa 36-vuotiaana vuonna 2005.[5][4]

Maajoukkuetasolla McKinlay edusti Skotlantia 29 A-maaottelussa. Hän oli mukana Skotlannin miehistössä EM-kisoissa 1996 ja MM-kisoissa 1998 pelaten yhden ottelun kummassakin turnauksessa.[6]

Valmennusuransa McKinlay aloitti Fulhamissa, jossa toimi jo kaudella 2004/05 apuvalmentajana U21-joukkueessa. Helmikuussa 2006 hänestä tuli U21-joukkueen päävalmentaja ja Lawrie Sanchezin saatua potkut edustusmiehistön peräsimestä joulukuussa 2007 McKinlay toimi muutaman päivän ajan päävalmentajana. Tämän jälkeen hän toimi kykyjenetsijänä ja U21-joukkueen valmentajana, kunnes nousi helmikuussa 2012 Martin Jolin apuvalmentajaksi Fulhamin edustusjoukkueeseen.[1] Jolin saatua potkut joulukuussa 2013 myös McKinlay jätti Fulhamin.[7] McKinlay oli helmikuussa 2012 aloittanut Michael O’Neillin apuvalmentajana Pohjois-Irlannin maajoukkueessa ja jatkoi tehtävässään Fulhamista lähtönsä jälkeen.

Syyskuussa 2014 McKinlaysta tuli Watfordin apuvalmentaja.[8] Óscarin jätettyä päävalmentajan tehtävät yllättäen vain muutama päivä nimityksensä jälkeen McKinlay nousi Watfordin päävalmentajaksi.[9] Hän jätti samalla tehtävänsä maajoukkueen apuvalmentajana.[10] Pesti Watfordissa jäi hyvin lyhyeksi, sillä hän ennätti valmentaa seuraa vain kahdessa ottelussa, kunnes seura korvasi hänet Slaviša Jokanovićilla.[11]

Marraskuussa 2014 McKinlay jatkoi uraansa David Moyesin apuvalmentajana Real Sociedadissa.[12] He johdattivat baskiseuran liigassa sijalle 12 kauden päätteeksi. Peliesitykset eivät tyydyttäneet seurajohtoa, ja valmennustiimi sai potkut seurasta marraskuussa 2015.[13]

Marraskuun lopussa 2015 McKinlay teki kaksivuotisen sopimuksen Norjan Tippeligaenissa pelaavan Stabækin kanssa.[14] Kausi sujui skotin alaisuudessa mollivoittoisesti ja edelliskauden kolmonen vajosi liigan putoamiskamppailuun. Lopulta seura ja McKinlay purkivat sopimuksensa heinäkuun alussa 2016, kun Stabæk oli hävinnyt Eurooppa-liigan karsinnoissa walesilaiselle Connah's Quay Nomadsille.[15]

Norjasta McKinlay palasi Brittein saarille ja työskenteli Sunderlandin organisaatiossa pelaajatarkkailijana. Lokakuussa 2017 hän nousi seuran apuvalmentajaksi sairastuneen Glynn Snodinin tilalle.[16] Marraskuussa 2017 hän toimi yhden tappioon päättyneen ottelun ajan Sunderlandin päävalmentajana, kunnes siirtyi David Moyesin apuvalmentajaksi West Ham Unitediin.[17] Moyes valmennustiimeineen luotsasi West Hamin Valioliigassa sijalle 13, mutta seurajohto ei jatkanut heidän sopimustaan kauden jälkeen.[18]

Marraskuussa 2019 McKinlay jatkoi yhteistyötään Michael O'Neillin kanssa, kun hänestä tuli Stoke Cityn apuvalmentaja.[19] Hän jätti tehtävänsä seurassa huhtikuussa 2021.[20]

Kesällä 2021 McKinlay palasi West Ham Unitediin ja David Moyesin apuvalmentajaksi.[21]