Bill Frisell
William Richard ”Bill” Frisell (s. 18. maaliskuuta 1951) on yhdysvaltalainen jazz-kitaristi. John Scofieldin ja Pat Methenyn ohella Frisell on yksi tämän hetken arvostetuimmista jazz-kitaristeista.
| Bill Frisell | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. maaliskuuta 1951 |
| Muusikko | |
| Tyylilajit | jazz |
| Soittimet | kitara |
| Levy-yhtiöt | Savoy Records, ECM ja EMI |
| Aiheesta muualla | |
| www.billfrisell.com | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Frisell syntyi Marylandin Baltimoressa. Hän vietti suuren osan nuoruudestaan Coloradon Denverin alueella ja opiskeli Pohjois-Coloradon yliopistossa musiikkia. Hänen alkuperäinen kitaranopettajansa Denverin alueella oli Dale Bruning, joka opettaa myös nykypäivänä soittamista. He soittavat toisinaan yhdessä ja ovat myös julkaisseet levyn duona. Valmistuttuaan Pohjois-Coloradon yliopistosta hän meni Berklee College of Musiciin opiskelemaan Jim Hallin kanssa, mikä muokkasi hänen soittotyylinsä lopulliseen muotoonsa.
Pat Metheny ohjasi kerran Bill Frisellin ECM-levy-yhtiön luokse, kun ei ollut päässyt itse osallistumaan nauhoituksiin. Tämän seurauksena Frisell toimi vuosia ECM:n studiokitaristina ja soitti useilla muiden artistien levyillä ennen ensimmäistä soololevyään, In Line. Frisellin debyyttilevy koostui enimmäkseen soolokitaroinnista, joskin useilla raidoilla oli mukana myös basisti Arild Andersen. Ensimmäinen Frisellin yhtyeistä, joka huomattiin selvästi maailmalla, oli hänen kvartettinsa Kermit Driscollin (basso), Joey Baronin (rummut) ja Hank Robertsin (sello) kanssa. Useita muita levyjä, joissa tämä ryhmä toimi perustana, julkaistiin, ja niissä oli usein myös muita soittajia mukana.
1980-luvulla Frisell asui New Yorkissa ja oli aktiivinen osallistuja kaupungin eloisassa musiikkimaailmassa. Hän teki yhteistyötä John Zornin kanssa, kuuluen jäsenenä hänen nopeasti muuttuvaan Naked City -yhtyeeseensä, ja esiintyi ja äänitti useiden muiden tunnettujen muusikoiden kanssa.
1990-luvun keskivaiheilla Frisell erosi kvartetistaan ja siirtyi Washingtonin Seattleen. Hän alkoi yhdistellä omaan musiikkiinsa erilaisia musiikkityylejä, kuten countrya ja muita vastaavia. Tällaisesta ”americana”-tyylistä muodostui Frisellin tavaramerkki, ja monilla hänen levyillään on uudelleensovituksia vanhoista amerikkalaisista kappaleista. Frisell esiintyy usein newyorkilaisen viulisti Jenny Scheinmanin kanssa. Hän myös soittaa toisinaan triona Joe Lovanon ja Paul Motianin kanssa.
Vuosien 2003 ja 2005 välillä Frisell toimi musiikillisena johtajana Century of Songissa. Tämä oli joukko erityisiä konsertteja saksalaisilla taidefestivaaleilla RuhrTriennalella. Frisell kutsui kansainvälisiä säveltäjiä kuten Rickie Lee Jones, Elvis Costello, Suzanne Vega, Loudon Wainwright III, Vic Chesnutt, Van Dyke Parks, Buddy Miller ja Chip Taylorin esittämään omia lempikappaleitaan uusina sovituksina. Lehdistö kutsui konsertteja ”vuosisadan tapahtumaksi”.
Levyllä Unspeakable Frisell voitti vuoden 2005 Grammy-palkinnon parhaasta nykyajan jazz-levystä (Best Contemporary Jazz Album).
Bill Frisell Suomessa:
16.03.1987 Tim Berne Quartet / Helsinki, Tavastia
01.11.1989 Naked City / Tampere Jazz Happening
12.07.1990 Bill Frisell Quartet / Pori Jazz, Ultra Music Meeting (esiintyi triona Hank Robertsin loukattua kätensä)
06.06.1992 Bill Frisell Trio / Kerava Jazz
21.07.1995 Paul Motian's Broadway Music / Pori Jazz, Kirjurinluoto
19.07.1996 Bill Frisell Quartet / Pori Jazz, Cotton Club
20.07.1996 Bill Frisell Quartet / Pori Jazz, Kirjurinluoto
29.08.2012 All we are saying - the music of John Lennon / Helsingin Juhlaviikot
01.11.2014 Guitar in the Space Age / Tampere Jazz Happening
13.07.2017 Bill Frisell Trio / Pori Jazz, Kirjurinluoto
01.10.2021 Bill Frisell Trio / Pori, Validi Karkia
16.07.2022 Charles Lloyd feat. Bill Frisell / Pori Jazz, Kirjurinluoto
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bill Frisell Wikimedia Commonsissa