Biisonit

Biisonit (Bison) on nautaeläimiin kuuluva sorkkaeläinten suku, josta tunnetaan kaksi nykyisin elävää ja kuusi sukupuuttoon kuollutta lajia. Nykyiset lajit ovat biisoni eli amerikanbiisoni (Bison bison) ja visentti eli euroopanbiisoni (Bison bonasus).

Biisonit
Visentti (Bison bonasus)
Visentti (Bison bonasus)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Onttosarviset Bovidae
Alaheimo: Nautaeläimet Bovinae
Suku: Biisonit
Bison
Hamilton Smith, 1827
Lajit
Katso myös

  Biisonit Wikispeciesissä
  Biisonit Commonsissa

Kuvaus

Biisoni ja visentti ovat suurimmat maanisäkkäät Pohjois-Amerikan ja Euroopan alueella. Biisonit ovat vaeltavia laiduntajia ja kulkevat laumoissa lukuun ottamatta heikompia sonneja, jotka kulkevat yksin tai pienissä ryhmissä suurimman osan vuotta. Amerikanbiisonit asuvat tunnetusti Suurilla tasangoilla. Molemmat lajit metsästettiin liki sukupuuttoon 1800- ja 1900-luvuilla mutta ovat sittemmin elpyneet. Visentti on yhä uhanalainen.

Vaikka visentti ja amerikanbiisoni ovat pintapuolisesti samannäköiset, niiden rakenteet ja käyttäytyminen eroavat toisistaan. Amerikanbiisonilla on 15 kylkiluuta kun taas visentillä on 14. Amerikanbiisonilla on neljä lannenikamaa ja visentillä viisi.[1] Raavaat amerikanbiisonit ovat tukevampia ja lyhyempikoipisia kuin visentit.[2] Niskan rakenne-erojen vuoksi amerikanbiisonit laiduntavat enemmän maasta pensaiden ja puiden sijaan toisin kuin visentit. Amerikanbiisoniin verrattuna visentin turpa on otsaa edempänä kun kaula on neutraalissa asennossa. Amerikanbiisonin ruho on karvaisempi, mutta sen häntä on harvempi kuin visentin. Visentin sarvet osoittavat eteenpäin ja soveltuvat taistelussa paremmin sarvien lukitsemiseen. Amerikanbiisoni suosii rynnäkköhyökkäystä.[3] Amerikanbiisoni kesyyntyy visenttiä helpommin ja lisääntyvät helpommin kesykarjan kanssa.[4]

Biisonit syntyvät ilman kyttyrää ja sarvia ja elävät parikymmentä vuotta. Ne saavuttavat sukukypsyyden kahden-kolmen vuoden iässä, mutta sonnit kasvavat seitsemänvuotiaiksi asti. Aikuiset sonnit kilpailevat kiivaasti valta-asemasta kiima-aikana. Sonnit taistelevat lehmistä ja yhteenotot päättyvät usein loukkaantumiseen tai kuolemaan. Kiimakauden jälkeen lauma jakaantuu pienempiin ryhmiin. Vasikat syntyvät yhdeksän kuukautta kiima-ajan jälkeen. Emät huolehtivat ja imettävät jälkeläisiään vuoden verran.

Biisonisonnit voivat kasvaa 3,5 metriä pitkiksi ja 2 metriä korkeiksi ja painaa jopa tonnin.

Käyttäytyminen

Rypeminen
Gif-animaatio biisonista liikkeessä.

Rypeminen on biisoneille tyypillistä käytöstä.lähde? Biisonit rypevät kosteissa tai kuivissa, matalissa maapainumissa peittäen itsensä mutaan tai pölyyn. Mahdollisia selityksiä rypemiskäyttäytymiselle ovat karvan irrottaminen karvanlähtöaikana, sonnien välinen viestintä (erityisesti kiimakäyttäytyminen), lauman yhtenäisyyden edistäminen, leikkisyys, hyönteisten puremien kutinan helpottaminen, syöpäläisten häätö ja lämpötilan säätely.[5] Samalla biisoneihin voi tarttua pernarutto, jota saattaa esiintyä luonnollisesti maaperässä.[6]

Ravinto

Biisoneilla on melko yksipuolinen ruokavalio. Niiden tärkeintä ravintoa on ruoho. Biisonit syövät myös matalia pensaskasveja. Talvella biisonit kuopivat lunta etsien ruohoa. Jos ruohoa on saatavilla vähän, biisonit syövät myös kasvien risuja.

Saalistajat
Amerikanbiisoni puolustautuu susilaumaa vastaan

Ison kokonsa vuoksi biisonit ovat turvassa useimmilta pedoilta. Susilauma voi kaataa biisonin, mutta yksittäinen susi ei. Harmaakarhut saalistavat myös vasikoita ja niiden on nähty valtaavan susien saaliita.

Yellowstonen kansallispuistossa suurimmat ja hallitsevimpien susilaumojen on nähty kaatavan hirviä ja peuroja; ne jättävät vaikeammin kaadettavat biisonit heikommille laumoillelähde?.

Katso myös
Bison antiquus -eläimen luuranko

Galleria
  • Laiduntavia biisoneita Elk Islandin kansallispuistossa Kanadan Albertassa
    Laiduntavia biisoneita Elk Islandin kansallispuistossa Kanadan Albertassa
  • Laiduntavia biisoneita
    Laiduntavia biisoneita
  • Biisoni talvella
    Biisoni talvella

Lähteet
  1. The Penny Cyclopædia of the Society for the Diffusion of Useful Knowledge by Society for the Diffusion of Useful Knowledge (Great Britain), published by C. Knight, 1835
  2. Trophy Bowhunting: Plan the Hunt of a Lifetime and Bag One for the Record Books, by Rick Sapp, Edition: illustrated, published by Stackpole Books, 2006, ISBN 0811733157, 9780811733151
  3. American Bison: A Natural History, By Dale F. Lott, Harry W. Greene, ebrary, Inc, Contributor Harry W. Greene, Edition: illustrated, Published by University of California Press, 2003 ISBN 0520240626, 9780520240629
  4. Zoologist: A Monthly Journal of Natural History, By Edward Newman, James Edmund Harting, Published by J. Van Voorst, 1859
  5. Wallowing Behavior of American Bison (Bos Bison) 10.4.2008. JSTOR. (englanniksi)
  6. Anthrax kills bison in southern N.W.T. 6.7.2006. CBC.CA. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.