Berylliumoksidi
Berylliumoksidin (berylliummonoksidi) kemiallinen kaava on BeO. Se on valkoista, kiteistä tai jauhemaista berylliumin ja hapen yhdistettä, joka ei liukene veteen 20 °C:n lämpötilassa. Yhdiste liukenee väkeviin happoliuoksiin esimerkiksi väkevään rikkihappoon ja vetyfluoridiin.[1]
Berylliumoksidi | |
---|---|
![]() |
|
![]() |
|
Tunnisteet | |
CAS-numero | 1304-56-9 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | BeO |
Moolimassa | 25,01 |
Ulkomuoto | valkoinen jauhe |
Sulamispiste | 2 530 °C |
Kiehumispiste | 3 900 °C |
Tiheys | 3,0 g/cm3 |
|
Berylliumoksidia käytetään muun muassa ydintekniikassa ja keraamisissa sovelluksissa kuten tulenkestävissä tiilissä sen korkean sulamispisteen vuoksi[1] sekä erikoiskäyttöön tehdyissä elektroniputkissa ja puolijohdekomponenteissa sähköisenä eristeenä ja lämmönjohtimena. Yhdistettä voidaan käyttää myös katalyyttinä[1]. Berylliumoksidi johtaa erittäin hyvin lämpöä, yhtä hyvin kuin jotkin metallit ja paremmin kuin yleisemmin käytetty alumiinioksidi, mutta on hyvä sähköneriste.
Lähteet
- E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 201. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
Aiheesta muualla
- Berylliumoksidin käyttöturvallisuustiedote, Sigma Aldrich, viitattu 26.12.2014.
- Berylliumoksidin kansainvälinen kemikaalikortti