Berndt Otto Schauman

Berndt Otto (B. O.) Schauman (17. toukokuuta 1821 Helsinki – 28. maaliskuuta 1895 Helsinki)[1] oli suomalainen taiteenharrastaja ja tietokirjailija, joka toimi Suomen taideyhdistyksen ensimmäisenä intendenttinä 1869–1887 ja harrasti taide-elämän kehittämistä.[2]

B. O. Schauman, Maria Wiikin maalaama muotokuva vuodelta 1888.

B. O. Schaumanin vanhemmat olivat senaatin kamarineuvos Carl Schauman ja Johanna Lovisa Hoeckert.[1] Hän oli teologi ja piispa Frans Ludvig Schaumanin sekä toimittaja August Schaumanin veli.[3] Schauman kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1837 ja opiskeli Helsingissä sekä 1842–1843 Uppsalassa, mutta ei suorittanut mitään tutkintoa.[3] Hän toimi Helsingin yliopiston kirjaston amanuenssina 1849–1867.[1] 1850-luvulla hän toimitti M. A. Castrénin kaksiosaiset matkamuistelmat ja julkaisi G. A. Wallinin matkoista kertovan kirjan sekä myöhemmin muitakin tietokirjoja.[3]

Schauman liittyi Suomen taideyhdistykseen sen perustamisen yhteydessä 1846 ja tutustui 1857–1858 pitkällä ulkomaanmatkalla eurooppalaiseen taiteeseen. Vuosina 1862–1865 hän julkaisi ensimmäisen suomalaisen taidealbumin Fotografier af Finska Målares taflor jemte en kort text I–III.[3] Hän toimi 1869–1887 taideyhdistyksen kokoelmien sekä 1885–1895 Cygnaeuksen gallerian intendenttinä.[1] Schauman järjesti taideyhdistyksen kokoelmat ja kokosi niistä näyttelyitä sekä kirjoitti runsaasti suomalaisesta taiteesta ja suomalaisista taiteilijoista. Hän erosi toimestaan Ateneumin taidemuseon valmistuttua.[3]

Schauman oli sukunsa edustaja aatelissäädyssä valtiopäivillä 1863–1864, 1867, 1872, 1877–1878, 1882, 1885, 1888, 1891 ja 1894.[1] Hän toimi Ritarihuoneen genealogina 1889–1891.[3]