Berndt Höök

Bror Berndt Höök (15. elokuuta 1834 Tammisaari – 21. kesäkuuta 1901 Kuopio) oli suomalainen kanavainsinööri, joka tunnettiin myös karhunkaatajana.[1]

Höökin vanhemmat olivat tullilaitoksen luutnantti Erik Höök (1792–1848) ja Ulrika Charlotta Sofia Aminoff (1806–1885). Hän kävi Haminan kadettikoulun 1856 ja palveli sitten arkkiherttua Franz Karlin krenatöörirykmentissä 1856–1858 ja Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonassa 1858–1863.[2] Hänet ylennettiin luutnantiksi 1859 ja kapteeniksi 1870.

Höök opiskeli myös insinööriksi ja oli Tie- ja vesirakennuskunnan palveluksessa vuosina 1863–1898. Hän johti kanavainsinöörinä Konnuksen kanavan rakentamista 1867–1868, Taipaleen kanavan rakentamista 1868–1870, Ahkiolahden kanavan rakentamista 1873–1874 ja Pielisjoen kanavien rakentamista 1874–1879. Höök toimi Pielisjoen kanavien kaitsijana 1879–1889 ja sen jälkeen piiri-insinöörinä Päijänteen alueella 1889–1891 ja Kuopiossa 1891–1898.

Höök kaatoi elämänsä aikana 134 täyskasvuista karhua, joista suurin painoi noin 300 kiloa. Tätä enemmän karhuja tiedetään Suomessa kaataneen vain Martti Kitusen, 193 aikuista karhua. Höök metsästi karhuja etupäässä Itä-Suomessa sekä Venäjän Karjalan puolella Ilomantsin takaisissa erämaissa. Höök käytti karhujen ampumiseen lyhyellä matkalla tehokasta kaksipiippuista haulikkoa, jonka toinen piippu oli sileä ja toinen rihlattu. Hän naulasi haulikon tukkiin hopeanaulan jokaisen karhunkaadon jälkeen niin, että niistä muodostui vähitellen tähtikuvio. Muina aseina Höök käytti Lancaster-mallista luodikkoa ja keihästä.

Höök oli vuodesta 1862 lähtien naimisissa serkkunsa, Vaasan hovioikeuden presidentin Selim Ekbomin tyttären Hedvig Augusta Ekbomin kanssa. Berndt Höökin veli Fridolf Höök johdatti suomalaisen siirtokunnan Amurinmaahan.[3] Toinen veli insinöörieversti Alexander Alfred Höök palveli 35 vuotta Venäjän laivastossa.[3]