Bernard Feringa
Bernard L. Feringa (s. 1951 Barger-Compascuum) on alankomaalainen orgaaninen kemisti. Feringa on tutkinut erityisesti supramolekulaarista kemiaa ja nanotekniikkaa. Hänelle myönnettiin Nobelin kemianpalkinto vuonna 2016 yhdessä Jean-Pierre Sauvagen ja Fraser Stoddartin kanssa molekyylimoottorien synteesistä ja suunnittelusta.[1]
Bernard Feringa | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1951 Barger-Compascuum |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Hans Wijnberg |
Tutkimusalue | Molekulaarinen nanoteknologia ja orgaaninen kemia |
Palkinnot | Nobelin kemianpalkinto (2016) |
Aiheesta muualla | |
www.benferinga.com | |
Feringan tutkimuskohteena ovat olleet erityisesti kontrolloidut akselin ympäri pyörivät molekyylit, niin kutsutut nanomoottorit. Ensimmäiset tällaiset molekyylit Feringa ryhmineen syntetisoi vuonna 1999 ja molekyylin pyöriminen perustui aromaattisten ja alifaattisten kaksoissidosten valon ja lämmön aikaansaamiin isomeroitumisiin. Sittemmin Feringa ryhmineen on julkaissut molekyylimoottoreita, jotka toimivat kultapinnalla ja molekyylejä, joiden pyörimisen saa aikaan kemiallinen reaktio.[2] Feringa toimii professorina Groningenin yliopistossa ja hänen tutkimusryhmänsä tutkimuskohteita ovat muun muassa molekulaarinen nanotiede, asymmetrinen katalyysi, biokatalyysi ja biohybridisysteemit[3].
Lähteet
- The Nobel Prize in Chemistry 2016 Nobelprize.org. Viitattu 5.10.2016. (englanniksi)
- Scientific Background on the Nobel Prize in Chemistry 2016: Molecular machines 5.10.2016. Kungliga Vetenskaps Akademin. Viitattu 5.10.2016. (englanniksi)
- Prof. Dr. B.L. (Ben L.) Feringa University of Groningen. Viitattu 5.10.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bernard Feringa Wikimedia Commonsissa