Berlin Adler

Berlin Adler (suom. Berliinin Kotkat) on perustettu 12. helmikuuta vuonna 1979. Se oli tuolloin toinen amerikkalaista jalkapalloa pelaava joukkue Berliinissä. Seura perustettiin kuitenkin nimellä Berliner Bären (suom. Berliinin Karhut). Pian perustamisen jälkeen kaikki Berlin Batsin pelaajat liittyivät Bäreniin. Näin joukkueessa oli yli 80 pelaajaa. Harjoituspaikkana tuolloin toimi Amerikan armeija-alue. Ensimmäisellä kaudellaan joukkue sijoittui kuuden joukkueen pääsarjassa kolmanneksi.

Seuraavalla kaudella joukkue kärsi ainoastaan tappioita, joten se liittyi suurempaan urheiluorganisaatioon, joka oli BSC Wilmersdorf. Samalla joukkueen nimi muuttui Bärenista Adleriksi. Myös seuran värit muuttuivat, kun punaisesta ja valkoisesta tuli musta ja keltainen.

Vuonna 1983 Adler pääsi ensimmäistä kertaa pudotuspeleihin. Joukkueesta tulikin pudotuspelien vakiojoukkue. BSC Wilmersdorf vaihtui BSC Rehbergeksi ja joukkue sai myös ensimmäisen vakituisen stadioninsa. Vuonna 1986 Berlin Adler muutti stadionille, jonka nimi on Radrennbahn Schöneberg.

Vuonna 1987 Adler selviytyi täydellisen kautensa päätteeksi historiansa ensimmäiseen German Bowliin eli Saksan pääsarjan loppuotteluun. Siinä se sai vastaansa Badener Greifsin 14 800 katsojan edessä Momsenstadionilla. Adler voitti ottelun lukemin 37-12 ja juhli näin seuran ensimmäistä Saksan mestaruutta.

Mestaruutensa ansiosta joukkue pääsi vuonna 1988 Amerikkalaisen jalkapallon Euroopan liigaan. Siinä sen urakka päättyi valmentaja Billy Brooksin johdolla välieriin. Joukkue taipui Amsterdam Crusadersille lukemin 28-29, vaikka johti ottelua jo 28-11. Myös kotimaansa sarjassa Berlin Adler jäi välierävaiheeseen. Siinä se hävisi kölnläiselle Red Baronsille lukemin 7-25.

Vuonna 1989 joukkue pelasi toisen täydellisen kautensa. Adler teki 747 pistettä ainoastaan kymmenessä runkosarjan ottelussaan. Seuran historian toisessa German Bowlissa vastaan tuli Adlerin edelliskaudella pudottanut Red Barons. Adler juhli toista Saksan mestaruuttaan voittamalla ottelun lukemin 30-23.

Menestys jatkui vuonna 1990. Cologne Crocodiles Kolnistä kaatui German Bowlissa 50-38. Historiansa toisen Euroliigakauden pelannut Adler putosi jatkosta hävittyään välierässä Manchester Spartansille lukemin 33-35.

Kaudella 1991 loppui Berlin Adlerin 966 päivää kestänyt tappioton putki, kun Cologne Crocodiles onnistui voittamaan. Adler sai kuitenkin revanssinsa kauden loppuottelussa. Se vain pisteen erolla 22-21, kun Adlerin Andreas Schröder teki ottelun lopussa 41 jaardin kenttämaalin. Näin Adler voitti kolmannen peräkkäisen Saksan mestaruutensa. Samana vuonna joukkue pääsi myös Eurobwliin eli Euroopan liigan finaaliin. Siinä Amsterdam Crusaders oli kuitenkin parempi lukemin 21-20.

Vuosina 1992 ja 1993 Adler pelasi vielä Saksan korkeimmalla sarjatasolla, mutta ei saavuttanut edellisvuosien kaltaista menestystä. 1992 joukkueen urakka kotimaassaan päättyi välierätappioon Düsseldorf Pantherille 28-31. EFL:ssa urakka päättyi jo puolivälierätappioon italialaista Torino Giaguaria vastaan lukemin 35-13. Myös kaudella 1993 Adler pääsi semifinaaleihin asti, mutta vastaan tullut Munich Cowboys voitti 19-17.

Kahden edellisvuoden tappiot voitiin kuitenkin unohtaa vuonna 1994. Tuolloin Berlin Adler selviytyi jälleen German Bowliin. Düsseldorf Panther kuitenkin kukisti joukkueen 17-27 ja mestaruus kiersi Berliinin jälleen. Adler kärsi näin historiansa ensimmäisen tappion German Bowlissa.

Vuonna 1995 seura selvisi jälleen välieriin, mutta hävisi niissä Hamburg Blue Devilsille 9-14. Adlerin taloudellinen tilanne seuraavina vuosina oli huono ja myös urheilullinen puoli kärsi. Vuonna 1996 joukkue esti vielä putoamisensa alemmalle sarjatasolle kahdella voitolla paikallisvastustaja Berlin Rebelsista.

Vuonna 1997 tapahtui kuitenkin väistämätön. Kaksiosaisessa putoamiskarsinnassa Paderborn Dolphinsia vastaan Adler voitti ensimmäisen pelin 28-21. Yhteistuloksen ratkaistessa Adler putosi Saksan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle hävittyään toisen ottelun 21-40.

Vuosina 1998-2000 joukkue kohensi taloudellista tilannettaan ja muutti uudelle stadionilleen, joka kantaa nimeä Friedrich-Ludwig-Jahnstadion. Vuonna 2000 seura perusti myös uuden organisaation, joka kantaa nimeä AFC Berlin Adler.

Vuonna 2001 Dogan Özdincerin valmentama Adler voitti Saksan toiseksi korkeimman sarjatason. Näin ollen joukkue sai mahdollisuuden pelata sarjanoususta Kiel Baltic Hurricanea vastaan. Adler kuitenkin hävisi kaksiosaisen ottelusarjan molemmat ottelut. Lopulta Adler kuitenkin nousi neljän kauden jälkeen takaisin pääsarjaan sen saatua Düsseldorf Pantherin paikan.

Paluu German Football Leagueen oli lupaava ja valmentaja Dean Cokinosin johdolla Adler selvisikin vuonna 2002 välieriin. Välierässä Hamburg Blue Devils oli kuitenkin ylivoimainen voittaen ottelun 41-13. Kaudella 2003 joukkuetta valmensi Kent Anderson ja Berlin Adler selvisi jälleen semifinaaleihin. Vähämaalisen ottelun voitti kuitenkin Braunschweig Lions lukemin 10-3.

Vuonna 2004 Adler palasi lopullisesti Saksan amerikkalaisen jalkapallon huipulle. Joukkue selvisi loppuotteluun. German Bowl XXVI Braunschweig Lionsia vastaan toi revanssin edellisvuodelta, kun Adler voitti ottelun 10-7 ja juhli viidettä Saksan mestaruuttaan.

Kaudeksi 2005 seuran päävalmentajaksi tuli Pat Donohoe. Hänen alaisuudessaan Adler jäi Saksan sarjassa puolivälierävaiheeseen Marburg Mercenaries ollessa vahvempi lukemin 40-21.

Vuonna 2006 seuran valmentajaksi palasi Adlerin vuonna 2001 takaisin liigaan nostanut Dogan Özdincer. Huonon alkukauden takia joukkue ei kuitenkaan selviytynyt edes pudotuspeleihin. Saman vuonna Adler nähtiin jälleen myös Euroopan kentillä joukkueen pelatessa EFAF-Cupia. Vielä Prague Lionsin Adler voitti, mutta Graz Giantsia vastaan joukkue putosi.

Özdincer jatkoi valmentaja myös vuonna 2007 ja Adler pelasikin hyvän kauden. Joukkue selvisi välieriin niin EFAF-Cupissa kuin GFL:ssakin. Tappio Cineplexx Hohenems Blue Devils Itävallassa lukemin 22-18 kuitenkin kaatoi menestyshaaveet EFAF-Cupissa. Saksan liigassakin Adler jäi välieriin sen hävittyä Stuttgart Scorpionsille 19-14.

Vuonna 2008 joukkue osallistuu jälleen EFAF-Cupiin ja German Football Leagueen.[1]

• Saksan mestari 6 kertaa: 1987, 1989, 1990, 1991, 2004, 2009
• Saksan kakkonen: 1994, 2010
• Eurobowl: 2010, 2014
• EFL:n kakkonen: 1991, 2011

• Seuran kotisivut