Berjozka

Berjozka (ven. Берёзка 'pikkukoivu') oli Neuvostoliitossa, erityisesti Venäjän SFNT:ssä yleinen valuuttakauppaketju, joka oli tarkoitettu maassa vieraileville turisteille tai niille, joilla oli oikeus pitää ulkomaan valuuttaa hallussaan. Tällaisia olivat tietyt valtion virkamiehet tai ulkomaiset asiantuntijat perheineen.

Neuvostoliiton ulkomaankauppapankin ruplamääräinen sekki, jollaista saattoi käyttää valuuttakaupoissa, kuten Berjozkassa.

Berjozka-kauppoja oli kahta tyyppiä: tavallinen turistikauppaketju ja suljetut hallintoeliitin erikoisliikkeet, joissa asioivat Kremlin virkamiehet ja diplomaatit. Berjozkoita oli suurimmissa kaupungeissa Leningradissa ja Moskovassa, mutta myös vilkkailla rajanylityspaikoilla kuten Viipurissa. Suurissa Inturistin hotelleissa, kuten Kosmoksessa ja Rossijassa, oli myös ketjun myyntipiste hotellivieraiden käytössä. Satamissa oli lisäksi erityisiä merimieskauppoja, Albatrosseja, joissa kauppalaivaston merimiehet saattoivat vaihtaa valuuttansa hyödykkeisiin. Muissa neuvostotasavalloissa saattoi olla samanlaisia kauppoja, joiden nimi oli kuitenkin paikallisella kielellä. Esimerkiksi Ukrainassa kauppojen nimi oli Kaštan ("kastanja") ja Latviassa Dzintars ("meripihka").

Berjozka oli Neuvostoliiton ulkomaankauppaministeriön alainen kauppojen ketju, jonka tarkoituksena oli saada maahan kovaa valuuttaa vaihtokelvottoman ruplan sijaan. Nekin neuvostokansalaiset, joilla oli laillisia valuuttamääräisiä tuloja, olivat pakotetut vaihtamaan valuuttansa viralliseen kurssiin ulkomaankauppapankin sekeiksi, joita saattoi käyttää ostoksiin tavallisissa Berjozkoissa.

Berjozkassa oli tarjolla yleensä parempi valikoima elintarvikkeita, juomia, vaatteita, elektroniikkaa ja matkamuistoja kuin neuvostokansalaisille tarkoitetuissa tavallisissa kivijalkakaupoissa. Erikoisliikkeen etuja olivat lisäksi jonottomuus ja nopea palvelu. Myytävien tuontitavaroiden hintataso oli korkeahko, sillä kilpailijoita ei monopolilla ollut. Paikallisen käsityötaiteen tuotteita, kuten meripihkakoruja ja koristelippaita, sekä kaviaaria [1] sai kuitenkin huokeammalla.

Vastaavia valuuttakauppoja oli myös muissa sosialistiseen leiriin kuuluneissa SEV-maissa: Tšekkoslovakiassa Tuzex, Puolassa Pevex ja DDR:ssä Intershop.