Bergin kunta

Bergin kunta (ruots. Bergs kommun) on Jämtlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Jämtlandiin ja Härjedaleniin. Kunnan keskustaajama on Svenstavik.[3]

Bergin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Jämtlandin lääni
Maakunta Jämtland ja Härjedalen
Keskustaajama Svenstavik
Kuntakoodi 2326
Pinta-ala  ([1])
  Maa 5 710,18 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 7 120
  Väestötiheys 1,2 as./km²









Härjedalenin maakunnan ja Bergin kunnan alueella sijainneet pitäjät. Pitäjien nimet lukevat pienimmällä, vuoden 1970 kuntajako hieman suuremmalla ja nykyisten kuntien nimet ovat kilpien sisällä. Entisten kuntien rajat ovat rosalla, nykyiset kirkkaanpunaisella, lääninraja tummanpunaisella ja maakuntaraja sinisellä.

Kunnan maapinta-ala on 5 710,18 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 7 120 henkeä (31.12.2020).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 59,89 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Kunnan alueella sijaitsi aiemmin kuusi pitäjää, joista jokaisesta perustettiin vuonna 1863 oma maalaiskunta. Vuonna 1888 Bergin maalaiskunnasta erotettiin Åsarnen maalaiskunta ja vuonna 1895 Heden maalaiskunnasta erotettiin Storsjön maalaiskunta. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Övre Ljungadalen (Klovsjö, Storsjö ja Åsarne)
  • Oviken (Myssjö ja Oviken)
  • Hackås (Hackås, Näs ja Sunne)
  • Berg (ei muutosta)
  • Rätan (ei muutosta)

Nykyinen Bergin kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä edellä mainitut viisi maalaiskuntaa. Hackåsin maalaiskuntaan kuuluneet Näsin ja Sunnen seurakunnat liitettiin kuitenkin Östersundin kuntaan.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Bergin maalaiskunnan vaakuna. Myös kolmella muulla maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys

Bergin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
 
12 619
1955
 
12 144
1960
 
11 578
1965
 
10 658
1970
 
9 406
1975
 
8 906
1980
 
9 003
1985
 
8 641
1990
 
8 660
1995
 
8 480
2000
 
8 175
2005
 
7 696
2010
 
7 352
2015
 
7 032
2020
 
7 120
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[6]
 %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 530 7,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 63 0,9
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 272 3,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 6 167 87,7

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 44 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 52 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 159 469 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 78 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 18,3 %
  • 18–64-vuotiaat: 55,5 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 26,2 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 9,3 8,4
  jalostus 19,0 19,2
  palvelut 68,4 69,6
  tuntematon 3,3 2,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 2 766 3 257
  työpaikkaomavaraisuus 84,9

Taajamat

Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 31,0 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 070 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Svenstavik1 004
2Hackås480
3Klövsjö291
4Åsarne268
5Myrviken239

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]

  • Hoverberg
  • Norra Rätansbyn
  • Rätan /Södra Rätansbyn

Luettelossa mainituista taajamista Södra Rätansbyn ja Norra Rätansbyn ovat sittemmin kasvaneet yhteen taajamaksi, jonka nimeksi on annettu Rätan.[16]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

  • Berg
  • Kövra
  • Ljungdalen
  • Oviken
  • Rätan
  • Rätansbyn
  • Skålan
  • Stor-Hallen
  • Storsjö
  • Vigge

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]

  • Böle
  • Joxåsen + del av Botåsen + del av Gärde
  • Myre

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Bergin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[19]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 0 4 5 7 6 4 4 3 4 2 3 5 7 7 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 17 17 16 14 15 16 19 20 18 7 9 7 7 5 {{{c2022}}}
  Liberaalit 3 3 2 1 3 2 1 1 1 1 0 1 0 0 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 1 1 1 1 0 1 1 0 1 2 2 0 0 0 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 1 1 0 2 1 1 2 2 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 18 18 19 21 20 20 18 18 13 8 10 11 13 13 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 2 2 2 1 1 1 1 1 6 2 3 1 0 2 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 4 {{{sd2022}}}
  Muut 4 0 0 0 0 0 0 2 0 16 11 3 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[20] 45 45 45 45 45 45 45 45 45 39 39 31 31 31 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Kartta Bergin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Bergin piiri (Jämtland)
  • Hackåsin piiri
  • Klövsjön piiri
  • Myssjön piiri
  • Ovikenin piiri
  • Rätanin piiri
  • Storsjön piiri
  • Åsarnan piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]

  • Berg
  • Hackås
  • Oviken-Myssjö
  • Hedebygden*
  • Åsarne
  • Rätan-Klövsjö

Asteriskilla (*) merkitty Hedebygdenin seurakunta kuuluu osittain Bergin kuntaan ja osittain Härjedalenin kuntaan.

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Berg
  • Gillhov*
  • Hackås
  • Klövsjö
  • Myssjö
  • Oviken
  • Rätan
  • Storsjö
  • Åsarne

Kirkot

Ystävyyskunnat

Lähteet

  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.11.2021. (ruotsiksi)
  3. Svenstavik Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  19. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.11.2021. (ruotsiksi)
  20. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  21. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.