Bengt Nåjde

Bengt Carlsson Nåjde (s. 19. toukokuuta 1942 Grängesberg, Taalainmaa) on entinen keskimatkojen kestävyysjuoksija 1960-luvun alusta aina 1970-luvun puoliväliin. Hänen päämatkansa oli 5 000 metriä, mutta 10 000 metrillä hän myös menestyi.

Bengt Nåjde
Bengt Nåjde 1960-luvun alussa.
Henkilötiedot
Koko nimi	Bengt Carlsson-Nåjde
Syntynyt	19. toukokuuta 1942 Grängesberg, Taalainmaa, Ruotsi
Yleisurheilija
Pituus	170 cm
Paino	58 kg
Laji	Kestävyysjuoksu
Seura	1960-1963 Ludvika FFI 1963-1968 Mälarhöjdens IK 1969-1972 Eskilstuna IK 1973-1976 Mälarhöjdens IK
Ennätykset	800 m 1.56,0 (1965) 1 000 m 2.29,2 (1963) 1 500 m 3.47,07 (1975) 2 000 m 5.16,8 (1963) 3 000 m 7.58,2 (1975) 2 mailia 8.41,2 (1971) 3 mailia 13.13,0 (1965) 5 000 m 13.34,6 (1973) 6 mailia 28.10,6 (1974) 10 000 m 28.35,2 (1974) maraton 2.26.43 (1974)[1]
Uran alku	1961
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Bengt Nåjde kasvoi Blötbergetissä Ludvikan ja Gränesbergin kaivospaikkakuntien välissä. Hän alkoi kilpailla 18-vuotiaana Ludvika FFI:n riveissä. Hän menestyi alusta pitäen kestävyysmatkoilla. Hänen lahjakkuutensa huomattiin suuremmissa ruotsalaisissa urheiluseuroissa, ja niinpä hän vaihtoi edustamaan vuonna 1963 Mälarhöjdens IK:ta, jonka riveissä hän aloitti Ruotsin mestaruuskisojen mitalien keruun sijoittumalla kesän Ruotsin mestaruuskisoissa 5 000 metrillä toiseksi. Seuraavasta kaudesta eli olympiavuodesta 1964 tuli Nåjden läpimurtovuosi. Västeråsissa hän kilpaili 5 000 metrillä silloisia huippunimiä "Esso" Larssonia ja hallitsevaa Euroopan mestaria brittiläistä Bruce Tullohia vastaan häviten niukasti kisan voittajalle Tullohille. Ruotsin yleisurheilujohto esitti hänelle osallistumista Suomi-Ruotsi -maaottelun 10 000 metrille, josta Nåjde kieltäytyi. Tavoitteena oli menestyminen syksyn olympialaisissa Tokiossa, jonka vuoksi hän juoksi maaottelussa vain päämatkansa 5 000 metriä.[2] Olympialaisissa Nåjde karsiutui sijoittuessaan 6:ksi erässään kolmen päästessä loppukilpailuun. Erästä meni jatkoon kolme huippujuoksijaa Yhdysvaltain Bob Schul, Saksan Harald Norpoth ja Tunisian Mohammed Gammoudi joista Schul ja Norpoth ottivat kaksi ensimmäistä sijaa loppukilpailussa. Taakse jäi Nåjden erässä myös Suomen Simo Saloranta.[3]

Bengt Nåjde uransa parhaimpiin vuosiin kuuluvan vuoden 1966 kisoissa.

Nåjde vakiinnutti asemansa Ruotsin 5 000 metrin ykkösnimenä ottamalla haltuun Ruotsin ennätyksen ajalla 13.37,8 Helsingin Maailmankisoissa, joissa Ranskan Michel Jazy juoksi voittajana Euroopan ennätyksen. Nåjde sijoittui juoksussa 6:ksi. Nåjden ennätys kesti aina vuoteen 1972, jolloin Anders Gärderud rikkoi sen.[2] Saman vuoden Pohjoismaiden mestaruuskisoissa hän otti mestaruuden. Seuraavana vuonna Nåjde oli mukana Budapestin EM-kisoissa ja sijoittui 6:ksi ajalla 13.48,2. Mestariksi juoksi Ranskan Jazy. Nådjen sijoitus oli paras ruotsalaissuoritus näissä EM-kisoissa. Samoissa kisoissa hän juoksi myös 10 000 metriä sijoituksen ollessa 15. Seuraavina vuosina Nåjde voitti kansallisia mestaruuksia ja edusti maataan maaotteluissa. Seuraavat kansainväliset kisat olivat vuoden 1969 EM-kisat Ateenassa, joissa hän sijoittui 8:ksi ajalla 13.55,8 Britannian Ian Stewartin voittaessa.

Nåjde saavutti 1970-luvulla uudet ennätyksensä niin 5 000 kuin 10 000 metrillä. Kansainvälisiin mestaruuskisoihin edustusta hän ei enää saavuttanut. Vuonna 1970 hän teki uuden 10 000 metrin Ruotsin ennätyksen 29.03,8, jolla hän alitti 18 vuotta vanhan Valter Nyströmin juokseman ennätyksen 20 sekunnilla. Samana vuonna hän voitti myös ensimmäisen 5 000 metrin Ruotsin mestaruutensa. Vuonna 1972 hän paransi Ruotsin 10 000 metrin ennätystään kahteen otteeseen. Kesäkuussa juostu ennätys 28.44,6 säilyi hänellä kaksi vuotta. Nåjde otti nimiinsä myös 5 000 metrin ennätyksen vuonna 1973 ajalla 13.34,6, jonka Gärderud kuitenkin alitti vielä samana vuonna.

Nåjden urheilu-ura päättyi vuonna 1976. Siihen mennessä hän oli saavuttanut Ruotsin mestaruuskisoissa 7 kultaa, 8 hopeaa ja 3 pronssia.[2] Maaotteluedustuksia hänelle kertyi kaikkiaan 30. Suomi-Ruotsi -maaotteluihin hän osallistui 10 kertaa, joissa hän saavutti kaksi voittoa eli vuoden 1965 10 000 ja vuoden 1966 5 000 metrillä. Vuoden 1975 maaottelussa niin Suomen Pekka Päivärinta kuin Nåjde diskattin keskinäisten kahnausten vuoksi.[4] Uransa loppuvaiheessa hänet nimettiin Ruotsin yleisurheilun Stora Grabbar #236.[5]

Eläkevuodet Bengt Nåjde on asunut kotiseudullaan Ludvikassa.^lähde?