Bengt Björkenheim

Björkenheim ammuttiin sellutehtaan konttorirakennuksen portaille hieman kello 10 jälkeen aamulla 1. syyskuuta 1906. Edellisenä syksynä tehtaalta irtisanottu 27-vuotias työmies August Friari oli odottanut häntä konttorin vieressä sijaitsevalla tehtaan portilla jo aamukahdeksasta. Björkenheimin saavuttua Friari vaihtoi hänen kanssaan muutaman sanan ja ojensi tälle kirjeen. Björkenheimin avatessa kirjettä Friari ampui häntä Browning-pistoolilla ensin rintaan ja sen jälkeen vielä useita laukauksia ylävartaloon ja päähän. Björkenheim kuoli välittömästi. Friari puolestaan ilmoitti porttivahdille menevänsä kotiin, josta poliisi hänet hieman myöhemmin pidätti.[2]

Friari asui pienessä asunnossa noin puolen kilometrin päässä tehtaalta. Samassa mökissä asuivat myös hänen Kaukaan rullatehtaalla työskennellyt äitinsä sekä 16-vuotias veli Johannes, joka oli töissä lappeenrantalaisessa valimossa.[2] Hän oli itse aktiivisesti mukana työväenliikkeen toiminnassa. Friari oli jo keväällä 1905 kolmen muun työmiehen tavoin saanut lyhyen vankeustuomion Voikkaan paperitehtaalla järjestetyn lakon yhteydessä tapahtuneista levottomuuksista.[5] ja syksyn 1905 suurlakon aikana hän osallistui jokaiseen seudulla järjestettyyn joukkokokoukseen. Lakon päätyttyä Friari oli mukana Tampereella järjestetyssä SDP:n ylimääräisessä puoluekokouksessa, mutta ei kuitenkaan ilmoittanut poissaolostaan työnantajalle, minkä vuoksi Friari irtisanottiin ja tilalle palkattiin toinen työntekijä. Björkenheim ei useista pyynnöistä huolimatta suostunut ottamaan Friaria enää takaisin tehtaalle.[2]

Erottamisensa jälkeen hän työskenteli kahdella eri sahalla, kunnes sai kesäkuussa 1906 paikan Imatralla toimivan Tainionkosken sellutehtaan verstaalta. Friari kuitenkin irtisanottiin jo neljän päivän kuluttua, ja syyksi ilmoitettiin Kaukaan tehtaalta saapunut Bengt Björkenheimin kirje, jossa hänet kehotettiin erottamaan.[2] Paperiteollisuuden työnantajilla oli tuolloin käytössään salainen ”musta kirja”, jonne merkittiin hankalina pidettyjä työtekijöitä. Björkenheim oli tiettävästi lisännyt luetteloon Friarin nimen.[6] Hänet oli erotettu lakkoilun vuoksi Voikkaan tehtaalta keväällä 1905 ja myöhemmin saman vuoden aikana vielä Lahdessa toimineelta Pallaksen rullatehtaalta, kun sinne oli saapunut tietö Friarin osallistumisesta Voikkaan lakkoon.[7] Myös Kaukaan tehtaalla oli Björkenheimin murhaa edeltäneenä talvena ollut työtaisteluja, ja hän oli joutunut työntekijöiden epäsuosioon. Vaatimuksiin oli kuulunut muun muassa 11 tunnin pituisen työpäivän lyhentäminen sekä palkankorotukset. Björkenheim taas oli uhkaillut laajoilla irtisanomisilla.[6] Työväenlehdet katsoivat hänen lisäksi rikkoneen työntekijöiden oikeuksia, muun muassa puuttumalla heidän kokoontumisvapauksiinsa.[8]

Murhan jälkeen poliisi teki laajoja tutkimuksia, joissa kuulusteltiin yli sataa henkilöä. Viranomaiset pyrkivät selvittämään, olivatko paikallinen työväenyhdistys, punakaarti tai työläisaktivistit sekaantuneet murhaan. Joidenkin väitteiden mukaan tarkoituksena olisi Björkenheimin lisäksi ollut ampua myös tehtaan isännöitsijä Julius Polin,[9] joka oli aikaisemmin saanut runsaasti erilaisia uhkauksia. Tutkimuksissa kävi kuitenkin ilmi, ettei kenelläkään muulla ollut mitään tekemistä murhan kanssa.[10] Pidätyksensä jälkeen Friarin kerrottiin sanoneen, ettei hän katsonut tehneensä mitään väärin, vaan oli pelkästään kostanut kokemansa epäoikeudenmukaisuuden. Lisäksi Friari ilmoitti häntä haastatelleelle lehtimiehelle, että vastaavaa tulee tapahtumaan lähikuukausien aikana vielä lisää.[2] Myöhemmin lokakuussa hänet tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen.[11]