Bengt Carlson

Carlsonin vanhemmat olivat Edvard Carlson ja Augusta Lundholm. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1914-1928 oli Anna Malmberg ja toinen vuodesta 1929 Saga Wilhelmina Stenius. Carlson pääsi ylioppilaaksi 1909, opiskeli Helsingin musiikkiopistossa 1900-1913 ja teki opintomatkan Pariisiin 1913-1914.[1] Hän oli Helsingin kaupunginorkesterissa alttoviulisti 1914–1923 ja toimi Helsingin musiikkiopiston opettajana vuodesta 1916. Carlson johti Akademiska Sångföreningeniä 1920–1946, Svenska Oratorieföreningeniä vuodesta 1921 ja mieskuoro Muntra Musikanteria 1923–1950. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi 1948.[2] Sävellyskonsertit Carlson piti Helsingissä 1913 ja 1930.[1]

Carlsonin sävellystuotantoon kuuluu muun muassa kamarimusiikkia, promootiokantaatti Templet, Helsingin 400-vuotisjuhlahymni sekä kuorolauluja:[1]

• Pianotrio, 1912
• Jousikvartetto, 1913
• Viulusonaatti es-molli, 1918
• Kantaatteja sekakuorolle: Mot sommaren (1924), Templet (1927), Mikael Agricolan kirkon vihkiäiskantaatti (1935), Porvoon ruotsalaisen talon vihkiäiskantaatti 1935
• Mieskuorolle ja orkesterille Den drömda armén (1920), Järnets lof (1921), Res dig (1923) ja Sång (1930)
• Kolme yksinlaulua, kymmenkunta sekakuoro- ja noin 15 mieskuorolaulua
• Impromptu ja Nocturne viululle ja pianolle.

• Uppslagsverket Finland^{[vanhentunut linkki]}