Belsassar

Belsassar (k. 539 eaa.[1]) oli Babylonian viimeisen kuninkaan Nabunaidin poika ja kanssahallitsija. Hän menetti asemansa, kun Persian suurvallan perustaja Kyyros valloitti Babylonian. Nebukadnessar II esitetään Nabunaidin aikakirjoissa Belsassarin isoisänä, mutta tämä saattaa olla propagandaa Nabunaidin valta-aseman vahvistamiseksi, sillä Nabunaid ei kuulunut Babylonian kuninkaalliseen sukuhaaraan.[2] Danielin kirjassa Belsassar esitetään virheellisesti Babylonian kuninkaana ja Nebukadnessarin poikana, joskin "poika" voidaan ymmärtää kuvaannollisesti miespuoliseksi jälkeläiseksi.[3]

Yliluonnollisen enteen säikäyttämää Belsassaria esittävä Rembrandtin maalaus Belsassarin pidot noin vuodelta 1635.

Belsassar esitetään Danielin kirjassa diktaattorina ja elostelijana, ja sen sijaan, että hän olisi persialaisvaaran uhatessa organisoinut Babylonin puolustuksen, hän vietti aikaansa huvituksissa. Danielin kirjan mukaan Belsassaria varoitettiin hänen tulevasta kohtalostaan yliluonnollisella enteellä: tyhjästä ilmestynyt käsi piirsi palatsin seinään kesken pitojen kryptisen tekstin, jonka juutalainen profeetta Daniel selitti olevan viesti Jumalalta ja tarkoittavan mene, mene tekel ufarsin eli "laskettu, laskettu, punnittu, jaettu". Sanat vihjaisivat siihen, että Belsassarin päivät olivat luetut ja hänen valtakuntansa jaettaisiin pian. Tunnetuksi on muodostunut varsinkin sanan tekel selitys "Sinut on punnittu ja kevyeksi havaittu". Seuraavana yönä viholliset murtautuivat sisään ja surmasivat Belsassarin.[4][5] Danielin kirjan mukaan Belsassarin valta siirtyi seuraavaksi meedialaiselle Dareiokselle, mutta historiallisesti Belsassarin ja Kyyroksen väliin ei ole mahdollista sijoittaa ylimääräistä hallitsijaa.[3]