Belozersk

Belozersk (ven. Белозе́рск) on kaupunki Vologdan alueella Venäjällä. Se sijaitsee Valkeajärven rannalla 214 kilometriä Vologdasta luoteeseen. Kaupunki on Belozerskin piirin keskus. Asukkaita on 10 400 henkeä (vuonna 2007).

Belozerskin vaakuna vuodelta 1781.

Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen kirkko Belozerskissa. Sergei Prokudin-Gorskin värivalokuva vuodelta 1909.

Belozerskin edeltäjiä olivat ensin Krutikin ja sitten Beloozeron (Valkeajärven) muinaiskaupungit, jotka sijaitsivat Valkeajärven eteläpuolella Seksnajoen laaksossa jo 900- ja 1000-luvuilla. Alueen väestö oli tuohon aikaan suurelta osin itämerensuomalaista, nykyisten vepsäläisten esivanhempia.[1]

Vuodesta 1238 Beloozero oli samannimisen ruhtinaskunnan keskus. 1370-luvulla se joutui Moskovan ruhtinaskunnan alaisuuteen ja vuodesta 1389 lähtien se oli Moskovaan kuuluneen läänitysruhtinaskunnan keskus. 1300-luvulla ruttoepidemia tuhosi kaupungin, joka sittemmin siirrettiin nykyiselle paikalle.

Vuonna 1487 Beloozerosta tuli samannimisen kihlakunnan keskus ja Moskovan pohjoinen rajalinnoitus. 1400–1500-luvulla kaupunki oli tärkeä pohjoisen ja etelän välisen kaupan keskus. Vuonna 1776 siitä tuli Novgorodin läänin kihlakuntakaupunki, ja vuonna 1777 se sai nykyisen nimensä Belozersk.

Kaupungin keskustassa suurten maavallien keskellä sijaitsee vuosina 1668–1670 rakennettu viisikupolinen Kristuksen kirkastuksen katedraali ja puinen pyhän Eliaan kirkko. Linnoituksen esikaupungissa on vuonna 1553 rakennettu Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen kirkko kellotapuleineen sekä pieni Jumalan ilmestymisen kirkko. Valkeajärven rannalla on säilynyt 1600-luvun tyylinen Vapahtajan kirkko vuodelta 1723. Kaupungissa on myös 1800-luvun alun klassistisia kauppiastaloja.

Belozerskissa on puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta.