Bella-Veneet

Raimo Sonninen aloitti veneiden rakennuksen vuonna 1970 omassa autotallissaan rakentamalla 24 tuulilasivenettä. Hän sai kimmokkeen veneen rakennukseen kilpaveneilyharrastuksestaan. Sonninen myi itsevalmistamansa katamaran-tyyppisen vaneriveneen eteläsuomalaiselle veneenvalmistajalle ja sai maksuksi tuulilasiveneen muottisarjan.[9] Ensimmäinen vene onnistui heti niin hyvin, että naapuri halusi ostaa sen. Siitä alkoi Bella-veneiden valmistus myyntiin. Yrityksen toiminta alkoi Iisalmessa, ja vuodesta 1972 eteenpäin toiminta jatkui Kuopiossa.[10]

1977 valmistuivat ensimmäiset veneet vientiin. Vuosikymmenen lopulla tuotiin markkinoille Bella 660 -matkavene.[11]

1985 Bella-Veneet Oy ostaa Scantic-venemuotit[12] ja avaa uuden tehtaan osoitteeseen Leväsentie 1, Kuopio. Leväsentie 1 vuokrattiin kaupungilta jo 1974, ja veneiden valmistus alkoi. Vuonna 1985 samaan osoitteeseen valmistunut uudenaikainen venetehdas maksoi itsensä takaisin kahdessa vuodessa.[13]

1986 italialainen kilpa-ajaja ja veneenrakentaja Renato Molinari myy Falcon day cruiser -muotit Bellalle ja Bella kehittää kabiiniversion.[11] Suunnitteluyhteistyötä tehtiin Molinarin kanssa, ja samalla vahvistettiin yhteistyötä suomalaisten huippusuunnittelijoiden Tor Hindersin ja Sven Lindkvistin kanssa.[13] 1987 julkistettiin ensimmäinen daycruiser Falcon 26 Molinari ja aloitettiin kabiiniversion suunnittelu. Vene tuli sarjatuotantoon vuonna 1988.[12]

1989 uusi tehdas Väliköntie 10 valmistuu.[11]

1980-luvulla Bella-Veneet Oy kehittyi tasaisesti kasvaen. Vuosikymmenen lopulla Belloja tehtiin peräti kahdeksassa tehtaassa, joista kaksi oli omia ja kuusi alihankkijoita. Liikevaihto on parhaimpina vuosina yltänyt yli 70 miljoonaan markkaan.[10] Vuosina 1987–1990 keskimääräinen myynnin kasvu oli 39 %. Pahin kilpailija kotimaan markkinoilla olikin tuolloin vanhat, käytettyinä myytävät Bellat.[14]

1989 keskimoottoriveneiden menekki lähes kaksinkertaistui, ja Bella-Veneet Oy valmisti kyseisten veneiden markkinajohtajana lähes puolet Suomessa myytävistä keskimoottoriveneistä. Vuonna 1988 Bella-Veneet Oy valmisti 155 keskimoottorivenettä, ja tämän tuotantotason saavuttamiseen oli kulunut kymmenen vuotta. Vuonna 1989 valmistuneen uuden tehtaan ansiosta tuotanto kuitenkin kaksinkertaistui vuodessa runsaaseen 300:aan.[15]

1990-luvun alussa markkinoille lippulaivaksi tullut Bella Falcon 35 oli jatkumoa edelliseltä vuosikymmeneltä alkaneelle linjalle tuoda uusia tuulia suomalaiseen venemaailmaan. Kallis jahti ei kuitenkaan löytänyt kohdeyleisöään keskellä syvintä lamaa, ja sitä valmistettiin vain neljä yksilöä.[16] Falcon 26 taas osoittautui Falcon-sarjan menestykseksi; sitä valmistettiin yli tuhat yksilöä vuodesta 1988 lähtien 2010-luvulle saakka.[17]

Maaliskuussa 1990 Bella osti Delphin 740 ja 760 -muotit. Veneiden asumismukavuutta kehitetään, sillä pohjoismaalaisille vene korvaa yhä useammin kesämökin.[12]

Syksyllä 1990 Sonninen totesi venebisneksen ajautuneen häiriötilaan. 1980-luvun kasvuvuodet olivat takanapäin, ja myynti oli kääntynyt lievään laskuun jo vuonna 1989. Monilla valmistajilla oli jo syksyllä ylisuuret varastot, kuten myös maahantuojilla ja jälleenmyyjillä. Löysän rahan aikana venealalle tuli runsaasti yrittäjiä, jotka usein hoitivat rahoituksen lainarahalla, minkä seurauksena moni yritys ajautui lamavuosina konkurssiin.[18] Kaatuneiden yritysten joukossa oli niin nopean voiton tavoittelijoita kuin terveeseen pohjaan nojanneita ammattilaisiakin. Jälkimmäisestä esimerkkinä toimi Flipperin myynti Bellalle vuonna 1992.

Sonnisen mielestä 1990-luvulla Suomessa kannattaa valmistaa veneitä, jotka ovat katettuja, asuttavia, hyvin varustettuja, helppokäyttöisiä ja skandinaavisiin olosuhteisiin suunniteltuja. Bellan markkinakasvu Suomessa oli vuonna 1990 noin 15 %, kun se 80-luvulla oli ollut vuodessa noin 35 %. Ruotsissa myynti lisääntyi vuonna 1990 jopa 300 %, koska maahantuontiporras pudotettiin tuolloin välistä pois. Sonninen asetti tavoitteeksi olla Ruotsissa myydyin venemerkki keskikokoisten veneiden luokassa vuoteen 1993 mennessä.[18]

1992 Bella-Veneet Oy ostaa Flipperin oikeudet, muotit ja Flipper-tuotenimen [19] ja samana vuonna Raimo Sonninen palkittiin valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla.[20]

Syksyllä 1992 Bella-Veneet Oy työllisti 70 henkilöä, joista 60 tuotannossa.[13] Yrityksellä oli käytössään Euroopan nykyaikaisin tuotantolaitos, jonka suunnittelussa Sonninen käytti hyväkseen eri puolille maailmaa tekemiään opintomatkoja ja alan huippuasiantuntijoiden palveluja.[10] Autoteollisuudesta otettiin merkittäviä vaikutteita, kuten linjastoajattelu; raaka-aineet tuotiin sisään tehtaan pohjoispäädystä, ja eteläpäästä lähti maailmalle valmis vene.[21]

Jälleenmyyjiä oli tuolloin Suomessa ja Ruotsissa nelisenkymmentä kummassakin.[13] Viennin osuus liikevaihdosta oli 60–70 %, liikevaihto tuolla hetkellä 40 miljoonaa markkaa. Bella-Veneet Oy oli ”lama-Suomen kummajainen”, jonka selviytymistä vaikeiden aikojen yli pidettiin eräänlaisena ihmeenä.[22]

1993 Kuvioihin tulee Sakari Mattila, ja hänen kanssaan Raimo Sonninen kehittää Aquador 22 -venettä, josta tulee menestys.[19]

Venemyynti oli tunnetusti ylikuumennut Suomessa voimakkaasti 80-luvun lopulla, eniten Helsingin alueella. Venemarkkinat olivat vuosina 1991–1992 Helsingissä melko sekaisin, kun purettiin nousukauden aikana hankittuja ylivarastoja. Vuoden 1993 alussa venekaupan tulevaisuus Helsingissä näytti jo paremmalta, koska kysyntä ja tarjonta olivat taas löytäneet toisensa. Iso osa valmistajista, maahantuojista ja jälleenmyyjistä oli luopunut venealasta, ja jäljelle olivat jääneet alan ammattilaiset. Näissä olosuhteissa avattiin Bella Center Helsinkiin.[23]

Venekaupan volyymi oli Suomessa kauden 1993 aikana kaikesta huolimatta alhainen. Kauppa keskittyi käytettyjen veneiden ja uusien pienveneiden myyntiin. Isompia uusia ja käytettyjä veneitä vietiin melko runsaasti Keski-Eurooppaan, ja venemyyjien ja valmistajien varastot isojen veneiden osalta olivat pienet. Sonninen uskoi tuolloin, että kaudella 1994 isojen veneiden kysyntä ja tarjonta tasapainottuisivat, jolloin kaupan rakenne tervehtyisi ja jälleenmyyjä saisi toiminnalleen kannattavuutta. Bella-Veneet Oy lisäsi kaudella 1993 ulkomaan kauppaa, ja viennin osuus oli n. 75 %. Flipperin ostaminen oli ollut hyvä päätös, sillä sen avulla yritys pystyi vakinaistamaan asemaansa Keski-Euroopan markkinoilla.[24]

Syksyn 1992 aikana Bellan veneistä tehtiin perusteelliset tuotetiedot ja testit eri moottoreilla, minkä ansiosta ostajalle pystyttiin tarjoamaan tarkkoja tietoja veneiden suoritusarvoista ja polttoaineen kulutuksesta.[25]

1994 venekauppa jatkoi tasaista elpymistä. Kasvuvauhti ei ollut päätähuimaava, mutta tulevaisuus näytti paremmalta kuin vuosiin. Sonninen totesi kasvun olleen hillitympää kuin mitä vielä Helsingin venemessujen aikana toivottiin, mutta samalla hän oletti kaupan vielä vilkastuvan myöhemmin keväällä.[26]

Merkittävää oli 6–7-metristen veneiden kasvanut kysyntä, sillä pahimpina lamavuosina myytiin pääsääntöisesti alle kuusimetrisiä veneitä. Sonnisen mukaan suomalaiset yritykset olivat joutuneet nostamaan veneiden laatua aikaisempiin vuosiin verrattuna, sillä kaupan kansainvälistyminen oli kohentanut laatukriteerejä. Lama oli myös lisännyt ulkomaankauppaa, kun kotimaan markkinat tyrehtyivät lähes katastrofaalisesti useilta venevalmistajilta. Bella-Veneet Oy:n tuotannostakin suurin osa myytiin tuolloin ulkomaille, lisäksi puolet kotimaassa myydyistä moottoriveneistä oli Bellan tekemiä. Keväällä 1994 kotimaantuotantoa ei kuitenkaan pystytty lisäämään, sillä ulkomaantilaukset veivät lähes kaikki voimat.[26]

Bella-Veneiden Kuopion Särkiniemen tehdas paloi elokuussa 2006, ja palossa tuhoutui osittain yli tuhat neliömetriä tuotantotilaa. Yrityksellä oli palon aikaan seitsemän tehdasta.[27] Tehdasrakennuksen lisäksi tuhoutui venesarjojen muotteja. Palon jälkeen yhtiön toiminta arvioitiin uudestaan ja aloitettiin laajamittainen kehitystyö. Kehitystoimien ensimmäisenä konkreettisena tuloksena yritys aloitti toiminnan uudella 3 000 neliön tehtaalla Kuopion Siikaniemessä. Alueelle on siirtynyt myös Bellan alihankkijoita ja muita alan yrityksiä.[2]

Keväällä 2008 Bella julkisti rakentavansa testaus-, kehitys- ja koulutuskeskuksen Siikaniemen Marine Parkiin. Yhtiön visioimaa venealan kehityskeskusta alettiin rakentaa syksyllä 2008. Sonninen arvioi tuolloin tutkimuskeskuksen maksavan noin 2,5 miljoonaa euroa ja työllistävän suoraan noin 10 henkilöä. Autoteollisuudesta konseptia lainanneeseen hankkeeseen oli lähdössä kumppaneina VTT ja eri moottorivalmistajat. Savon ammatti- ja aikuisopisto suunnitteli puolestaan tutkimuskeskuksen yhteyteen venemyyjien koulutusohjelmaa.[28] Maailmanlaajuisen taantuman ja Bellan lomautusten myötä hanketta on kuitenkin viety eteenpäin rajatusti ja aiottua hitaammalla aikataululla.

Bellaa kohtasi 20. joulukuuta 2009 jälleen tulipalo. Pietarsaaressa sijaitsevasta tehdashallista tuhoutui katto ja 250 neliön osasto, jossa toimi lattia-alan yritys. Bellan tuotantotilat kärsivät kuitenkin vain savuvaurioita. Toimitusjohtaja Raimo Sonninen arvioi palon aiheuttavan venetehtaalla muutaman päivän tuotantokatkon. Tehtaassa valmistettiin tällöin 15 työntekijän voimin 28-jalkaisia Aquador-lasikuituveneitä.[29]

Heinäkuussa 2012 Bella neuvotteli konkurssiin menneen ruotsalaisen Nimbusin omistajan Nimbus Holdingin kanssa sen omistamien venemerkkien ostamisesta. Merkkeihin kuuluivat Nimbus, Ryds, Paragon Yachts ja Storebro.[7] Kauppa ei toteutunut.

Yritys siirtyi syksyllä 2018 ruotsalaisen Nimbus Boatsin omistukseen.[4] Ruotsalaisella Nimbuksella on itsellään noin 145 työntekijää. Yhtiön liikevaihto oli 2018 vajaat 50 miljoonaa euroa. Bella-Veneiden liikevaihto oli 20–25 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Nimbus-konsernin liikevaihto oli vuonna 2019 noin 92–93 miljoonaa euroa, josta Bella-Veneiden osuus oli noin 26 miljoonaa euroa. Työntekijöitä Bella-Veneiden oston jälkeen konsernissa oli yhteensä noin 300, joista puolet Suomessa, sata Ruotsissa ja 50 Puolassa.

Yrityskauppojen yhteydessä epäiltiin jo, että venetuotanto lopetetaan Kuopiosta, mutta kävikin päinvastoin: Nimbus antoi Bella-Veneille suunniteltavaksi ja valmistettavaksi uuden T8-mallinsa. Vene esiteltiin Düsseldorfin venemessuilla 2020, minkä jälkeen tilauksia tuli enemmän kuin tehtaalla oli valmiuksia tuottaa. Bella-Veneet palkkasi tällöin 15–20 uutta työntekijää ja selvitti, miten työntekoa voitaisiin entisestään tehostaa. Tavoitetahti oli saada valmiiksi kahden päivän välein yksi T8. [30]

Kesällä 2020 esiteltiin Bellan 50-vuotisjuhlamalli Flipper 900 DC kansainväliselle venemedialle Nauvossa.[30] Samana vuonna vene esiteltiin myös Genovan venemessuilla, jonne Bella-Veneet osallistui kolmen Flipper-veneen voimin. Esiteltävät veneet olivat 900 DC:n lisäksi 900 ST ja 600 DC, ja messujen tavoitteena oli esitellä mallistoa uusille jälleenmyyjille Välimeren maissa ja veneilijöillekin.[31] Veneen on piirtänyt norjalainen Karl Marius Norschau, ja tavoitteena on valmistaa mallia 50–70 kappaletta vuodessa.[30] Flipper 900 DC:n myynti sujui alkusyksynä niin hyvin, että kaikki tuotantosuunnitelmassa olleet veneet myytiin.[31]

Vuonna 2021 lanseerattiin uusi sähkövene Bella ZERO 6.3. ja uudempi versio, Bella ZERO 6.1, näki päivänvalon keväällä 2022.

2021 Karl Marius Norschau ja Klaus Lamminpää aloittivat 2021 yhteistyön Aquadorin uuden venemallin parissa. Uusi Aquador 300 HT esiteltiin yleisölle UIVA Helsinki -tapahtumassa elokuussa 2022[32] ja Aquador 250 HT myöhemmin samana syksynä.[33] Kyseessä oli Aquadorin laajin tuoteuudistus 20 vuoteen. Vuonna 2025 tullaan esittelemään malliston kaikkien aikojen suurin vene, Aquador 380 HT.[34]

• Bella-Veneet Oy