Bell Aircraft Corporation

Bell Aircraft Corporation oli yhdysvaltalainen lentokonevalmistaja. Yhtiö valmisti toisen maailmansodan aikana useita hävittäjälentokoneita, mutta eniten julkisuutta se sai ensimmäisen yliäänikoneen Bell X-1:n sekä siviili- ja sotilashelikopterien suunnittelijana ja valmistajana. Bell myös kehitti RCS-järjestelmän Mercury avaruusaluksiin, North American X-15:n ja Bell Rocket Belt -rakettivyön. Textron osti yrityksen vuonna 1960, ja se on nykyisin nimeltään Bell Helicopter.

Bell Aircraft
Perustettu 10. kesäkuuta 1930
Perustaja Lawrence Dale Bell
Lakkautettu 5. heinäkuuta 1960
Kotipaikka Buffalo (New York), Yhdysvallat
Toimiala lentokoneteollisuus, aseteollisuus
Tuotteet lentokoneet

Historia

Larry Bell näki elämänsä ensimmäisen lentokoneen teini-ikäisenä lentonäytöksessä, mistä alkoi koko elämän kestänyt kiinnostus ilmailuun. Bell lopetti opiskelun vuonna 1912 seuratakseen veljeään nopeasti kasvavaan Glenn L. Martin Companyn lentokonetehtaaseen, jossa hänestä tuli myymäläpäällikkö vuonna 1914. 1920-luvulla Bell toimi nyttemmin Clevelandiin siirretyn Glenn L. Martin Companyn varapuheenjohtajana. Hän uskoi ansaitsevansa omistajuusosuuden yrityksestä ja vaati osuutta Martinista loppuvuodesta 1924. Glenn Martin vastusti, joten Bell erosi.

Bell vietti useita vuosia lentokoneteollisuuden ulkopuolella, mutta vuonna 1928 majuri Reuben H. Fleet Consolidated Aircraftistä palkkasi hänet Buffalossa, New Yorkin osavaltioon, jossa hänelle taattiin osuus yhtiöstä. Lopulta Bellistä tuli yhtiön päämanageri, yritystoiminta kukoisti, mutta hän silti halusi johtaa omaa yritystä. Hän tiesi kuitenkin, ettei voisi kilpailla Consolidatedin tai Curtiss-Wrightin kanssa, jotka kumpikin olivat suuria lentokonevalmistajia Buffalossa. Vuonna 1935 Consolidated siirrettiin San Diegoon, mutta Bell jäi Buffaloon perustaakseen Bell Aircraft Companyn. 10. heinäkuuta 1935 hän perusti yrityksen päämajan Consolidatedin entisiin tiloihin 2050 Elmwood Avenuelle Buffaloon. Bell oli kolmas näissä tiloissa toiminut suuri lentokovalmistaja. Tehdashalli oli alkujaan rakennettu vuonna 1916 Curtiss Aeroplane & Motor Companylle[1] ja toisen maailmansodan aikana sitä pidettiin maailman suurimpana lentokonetehtaana.

Bellin ensimmäinen sotilassopimus oli YFM-1 Airacuda, epätavallinen työntömoottorillinen pommikoneentuhoaja Allisonin moottoreilla. Koneessa oli ajalleen ennennäkemätöntä teknologiaa, mutta se osoittautui epäonnistuneeksi loputtomien vikojensa vuoksi. USAAC valmisti 13 Airacudaa ja käytti niitä osittain operatiivisesti vuosina 1938–1940. Koneet romutettiin 1942.

Bell Aircraft Corporationin tehdas Wheatfieldissä, New Yorkissa 1940-luvulla. Tämä linja tuotti Bell P-39 Airacobraa.

Seuraavana vuonna Bell onnistui hyvin yksipaikkaisen P-39 Airacobra -hävittäjän suunnittelussa, ja konetyyppiä tuotettiin 9 588 yksilöä. Käyttämällä hyväkseen kokemustaan Allison-moottoreista Bell sijoitti P-39 moottorin keskelle konetta ohjaamon taakse. Moottori pyöritti kolmilapaista potkuria pitkän akselin välityksellä. Koska moottori ei vienyt tilaa koneen eturungosta, voitiin kyseiseen tilaan asentaa kolmipyörälaskuteline ja voimakas 37 millimetrin potkurinnavan läpi ampuva konetykki. Ongelmat turboahtimen kanssa johtivat yksinopeuksisen mekaanisen ahtimen käyttöön, mikä oli vakiovaruste kaikissa muissa Allison-moottoria käyttävissä koneissa, P-38 Lightningia lukuun ottamatta.

Tuotteet

Kiinteäsiipiset lentokoneet

VTOL-lentokoneet

  • Bell Model 65 Air Test Vehicle
  • Bell Pogo
  • Bell Rocket Belt
  • Lunar Escape Systems
  • Lunar Landing Research Vehicle

Ohjukset

  • AAM-N-5 Meteor
  • ASM-A-1 Tarzon
  • GAM-63 RASCAL
  • Nord CT.41/Bell PQM-56
  • Bell X-9 Shrike

Ilmatyynyalukset

  • LACV-30

Lähteet

  1. John Percy, "Aviation History on the Niagara Frontier" pub. in Summer 2000 edition of "Western New York Heritage" magazine.
  2. P-39 AIRACOBRA Variants at U.S.A.A.F. RESOURCE CENTER (warbirdsresourcegroup.org), accessdate:16 April 2014
  3. The X-Planes, at ais.org accessdate:16 April 2014

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.