Belgorod
Belgorod (ven. Белгород, suom. Valkoinen kaupunki) on kaupunki Länsi-Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa. Se on 1,53 miljoonan asukkaan Belgorodin alueen pääkaupunki ja kaupungin asukasluku vuonna 2012 oli 369 815 henkeä.[1] Kaupungin nimi tulee alueella olevista runsaista kalkkikivivarannoista.
Belgorod | |
---|---|
![]() |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() Belgorodin alueen sijainti |
|
![]() ![]() Belgorod |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Subjekti | Belgorodin alue |
Perustettu | 1569 |
Hallinto | |
– Pormestari | Juri Gladun |
Korkeus | 130 m m |
Väkiluku (2012) | 369 815 |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Kaupungissa toimii vuonna 1876 perustettu Belgorod valtionyliopisto, Belgorodin teknillinen yliopisto, Belgorodin maatalousyliopisto sekä Finanssiakatemia.
Historia
Ensimmäiset historialliset maininnat Belgorodista ovat vuodelta 1237, jolloin Batu-kaanin johtama mongooliarmeija ryösti ja hävitti kaupungin. On epäselvää sijaitsiko tämä kaupunki samalla paikalla kuin nykyinen kaupunki.
Vuonna 1596 tsaari Fjodor I määräsi kaupungin uudelleen rakennettavaksi samalla, kun Moskovan suuriruhtinaskunnan etelärajoille rakennettiin monia linnoituksia Krimin tataareja vastaan. Kaupunki saikin kokea seuraavina vuosisatoina useita tataarien[2] ja puolais-liettualaisten hyökkäyksiä. Vuonna 1666 Moskovan patriarkaatti perusti kaupunkiin arkkipiispan istuimen.[2]

Venäjän rajan siirtyessä kauemmas etelään kaupungin strateginen merkitys väheni 1700-luvulla. Kaupunki menetti oman provinssinsa ja siitä tuli osa Kurskin aluetta. Kaupungin piispa Joosef Belgorodilainen (1705-1754) julistettiin pyhimykseksi Venäjän ortodoksisessa kirkkossa vuonna 1911.

Ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän sisällissodan aikana Belgorod ehti olla niin Saksan armeijan hallussa, osana Ukrainan kansantasavaltaa, Pavlo Skoropadskin johtamaa Ukrainan hetmanaattia, kunnes Puna-armeija valloitti kaupungin 20.12.1918 ja liitti sen osaksi Venäjän neuvostotasavaltaa.
Toisessa maailmansodassa Saksan Wehrmacht miehitti kaupunkia lokakuusta 1941 helmikuuhun 1943. Saksalaiset valtasivat kaupungin takaisin 18.3.1943 osana Harkovan kolmatta taistelua, kunnes menettivät sen uudestaan Kurskin taistelun jälkeen 6. elokuuta.
Belgorodin alue perustettiin vuonna 1954, jolloin Belgorodista tuli alueen hallinnon, teollisuuden ja kulttuurin keskus. Tätä seurasi kaupungin nopea kehitys ja kasvu.[3]
Kulttuuri ja taide
Teatterit
- Belgorodin draamateatteri
- Belgorodin nukketeatteri
- Kaksi apinaa, Belgorogin pelleteatteri
Museot
Festivaalit
- Valkoinen naamio, katutaidefestivaali
Tunnettuja belgorodilaisia
- Joosef Belgodilainen, 1700-luvulla elänyt pyhimykseksi julistettu piispa
- Viktoria Breszneva, Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnevin vaimo
- Svetlana Horkina, kaksinkertainen telivoimistelun olympiavoittaja
- Aleksei Šved, koripalloilija
- Vadim Nemkov, vapaaottelija
Lähteet
- Population of capital cities and cities of 100 000 or more inhabitants United Nations Statistics Division. Viitattu 5.2.2015. (englanniksi)
- Byelgorod. 1911 Encyclopædia Britannica, 1911, Volume 4. vsk. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.3.2022.
- Belgorod :: Regions & Cities :: Russia-InfoCentre russia-ic.com.
- Tankkitaistelun dioraama. (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Belgorod Wikimedia Commonsissa

Päähallintopaikka: Belgorod Aleksejevka | Birjutš | Graivoron | Gubkin | Korotša | Novyi Oskol | Prohorovka | Šebekino | Staryi Oskol | Stroitel | Valuiki |