Belgianpaimenkoira malinois
Belgianpaimenkoira malinois (berger belge malinois), joka tunnetaan hollanniksi myös nimellä mecheleninpaimenkoira (Mechelse herder), on belgialainen koirarotu. Se on yksi belgianpaimenkoiran neljästä muunnoksesta ja eroaa muista muunnoksista lyhyellä turkillaan.
Belgianpaimenkoira malinois | |
---|---|
Avaintiedot | |
Alkuperämaa | Belgia |
Määrä | Suomessa rekisteröity 3 592[1] |
Rodun syntyaika | 1890-luku |
Alkuperäinen käyttö | vartio- ja paimenkoira |
Nykyinen käyttö | monipuolinen palveluskoira |
Elinikä | 14–16 vuotta[2] |
Muita nimityksiä | mali, malikka, Mechelaar, Mechelse herder, Belgian Malinois |
FCI-luokitus |
ryhmä 1 Lammas- ja karjakoirat alaryhmä 1 Lammaskoirat #15.3 |
Ulkonäkö | |
Paino | uros 30–35 kg, narttu 25–30 kg |
Säkäkorkeus | uros n. 60–66 cm, narttu n. 56–62 cm[3] |
Väritys | punahiilikko mustalla maskilla |
Ulkonäkö
Muiden belgianpaimenkoirien tapaan malinois on keskikokoinen ja neliömäinen. Käyttölinjainen malinois on hieman massiivisempi kuin näyttelylinjainen malinois.
Karvapeite
Karvapeite on lyhyt ja väritykseltään fawn tai punaruskea mustin karvankärjin - tätä kutsutaan nimellä hiilikko (charbonné) ja se vastaa tiettyjen muiden rotujen seesamia, soopelia tai riistanväriä eli agoutia. Koiralla tulee aina olla musta maski. Värivirheellinen malinois muistuttaa kevytrakenteista saksanpaimenkoiraa.
Luonne ja käyttäytyminen
Malinois (flaam. Mechelaar, Mechelseherder, Mechelse herderhond) on työteliäs, nopea oppimaan ja tarpeen mukaan aggressiivinenkin, joskin voimakkaita linjaeroja esiintyy. Nämä ominaisuudet tekevät siitä ihanteellisen poliisi-, huume- ja pommikoiran. Esimerkiksi Bundeswehrin (Saksan armeija) työkoirista nykyään noin 90 prosenttia on malinoiseja muiden rotujen osuuden ollessa alle 10 prosentin luokkaa. Myös Suomessa malinois on yleistynyt viranomaiskäytössä 2000-luvulla voimakkaasti, esimerkiksi poliisin partiokoirista vuonna 2006 noin 35 % on käyttölinjaisia malinoiseja.
Rotu tarvitsee kunnollisen ja määrätietoisen koulutuksen heti pennusta lähtien, muussa tapauksessa se voi kokonsa ja aggressiivisuutensa vuoksi kehittyä vaaralliseksi ihmisille ja muille eläimille. Malinois sopii työ- ja harrastuskoiraksi kokeneelle koiranomistajalle. Oikein koulutettuna se on tasapainoinen, luotettava ja uskollinen sekä työ- että seurakoirana.
Alkuperä
Rotu on syntynyt 1800-luvun lopussa flaamilaiseen Antwerpenin provinssiin kuuluvan Mechelenin kaupungin paimenkoirista. Käyttölinjaista muunnosta on jalostettu 1900-luvulla käyttämällä jalostusyksilöiden valintaan ns. Belgian Ring -koemuotoa. Tämän vanhan, vain Belgiassa harrastettavan suojelukoemuodon avulla on pystytty säilyttämään paimenkoiran käyttöominaisuuksia ns. saksalaista suojelukoetta (SchH,IPO) paremmin.
Muunnos on jakautunut käyttö- ja näyttelylinjaiseen muunnokseen, joista ensin mainittu soveltuu ominaisuuksiensa vuoksi hyvin poliisi-, suojelu- ja urheilukoiraksi. Monissa maissa malinois on viranomaiskäytössä (poliisi, armeija, rajavartiolaitos) valtarotu tai nousemassa valtaroduksi. Nykypäivänä käyttölinjaisessa muunnoksessa on omat erityyppiset jalostuseläinkantansa Belgiassa, Ranskassa ja Hollannissa. Näyttelylinja on eriytynyt koiranäyttelyiden yleistyttyä 1900-luvun puolivälissä. Kyseisiä koiria ei käytetä virkakoirina – sen sijaan seura- ja harrastuskoirina (näyttelyt, toko, agility) niillä on oma jalansijansa.
Malinois on yhdessä laekenoisin kanssa näyttelylinjan eriytymisestä huolimatta yhä onnistuttu - osittain karumman ulkonäkönsä ansiosta - säilyttämään puhtaammin työkoirana kuin nykyisin usein näyttelyä silmällä pitäen jalostetut, pitkäkarvaiset muunnokset tervueren ja groenendael. Malinois on nykyisin belgianpaimenkoiran ainoa muunnos, jota on jalostettu puhtaasti käyttö- ja työkoiraksi.
Katso myös
Lähteet
Viitteet
- Belgianpaimenkoira, malinois. Koiranet-Jalostustietojärjestelmä. Haettu 6.7.2019.
- Belgian Malinois. American Kennel Club. Haettu 6.2.2019.
- Rotumääritelmä: Belgianpaimenkoira Kennelliitto. Viitattu 10.5.2023.