Belgian ilmavoimat

Belgian ilmavoimat (Belgische Luchtmacht/Force Aérienne Belge) perustettiin 23. maaliskuuta 1910, kun perustettiin sotilaslentokoulu. Ilmavoimien ensimmäinen lentokone saatiin 5. toukokuuta. Belgian ilmavoimat on osallistunut Suomenlahdella Baltian ilmavalvontaan kalustonaan F-16 Fighting Falcon.

Belgian ilmavoimien tunnusmerkki
Belgian ilmavoimien F-16 MLU (2005)

F-16 on Belgian ilmavoimien ainoa palveluksessa oleva hävittäjä. Koneita on hankittu 180 kappaletta, joista alle puolet on edelleen aktiivipalveluksessa. Koneet on sijoitettu kahteen lennostoon, joista toinen on sijoitettuna Florennesiin (2. lennosto) ja toinen Kleine Brogeliin (10. lennosto).

Historia

Belgian ilmavoimat osallistuivat ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan.

Toinen maailmansota

Vaikka Belgian ilmavoimat (ransk. L'Aviation Militaire) olivat toisen maailmansodan aikana pienet, ne olivat verrattain hyvin varustetut. Ilmavoimiin kuului 10. toukokuuta Saksan hyökätessä maahan kolme lentorykmenttiä (180 lentokonetta) (ransk. Régiments d'Aeronautique), jotka olivat:[1]

  • 1. (yhteyslento)rykmentti tukikohtinaan Bierset, Deurne ja Cossoncourt ja kalustonaan 40 Fairey Fox ja 10 Renard 31 -lentokonetta
  • 2. (hävittäjä)rykmentti tukikohtinaan Schaffen ja Nijvel ja kalustonaan 30 Fairey Fox, 25 Fiat CR.42 Falco, 15 Gloster Gladiator ja 11 Hawker Hurricane I -lentokonetta.
  • 3. (tiedustelu- ja pommitus)rykmentti tukikohtanaan Evere ja kalustonaan 27 Fairey Fox ja 13 Fairey Battle -lentokonetta.

Toisen maailmansodan jälkeen
Belgian ilmavoimien Fouga Magister

Toisen maailmansodan jälkeen perustettujen ilmavoimien runkona oli Britannian Kuninkaallisisten ilmavoimien belgialaisten muodostamat 349. ja 350. laivueet. Lentokoulutus ja teknisen koulutuksen keskukset perustettiin Britteinsaarilla ja siirrettiin Belgiaan 1946. Tekninen koulu toimii nykyisin Safraanbergissä.

Sodan päättyessä sotaa edeltäneistä tukikohdista oli ainoastaan Evere käyttökunnossa, Schaffen ja Wewelghem olivat tuhoutuneet. Saksan ilmavoimien rakentamat tukikohdat Chievres, Bevekom, Brustem, Florennes ja Melsbroek sitä vastoin olivat käyttökelpoisia ja niistä muodostuikin uusien ilmavoimien päätukikohtia.

349. ja 350. laivueiden Supermarine Spitfiret siirtyivät 24. lokakuuta 1946 Saksasta Bevekomiin. Tukikohdasta tuli kesäkuussa 1949 Belgian ensimmäinen suihkukonetukikohta, kun 350. laivueen kalustoksi vaihdettiin Gloster Meteor F.4 -koneet. Ilmavoimat vaihtoi myöhemmin Meteorit F.8 ja NF.11 (joista jälkimmäinen yöhävittäjä) malleiksi, mutta tämän jälkeen Yhdysvaltain rooli lentokonetoimittajana kasvoi merkittävästi.

Belgian ilmavoimien seuraavan kaluston muodostivat Republic F-84G Thunderjetit ja F-84F Thunderstreakit sekä RF-84F Thunderflashit, joka oli tiedustelukone. Ilmavoimien kalustohuipun muodosti 1950-luvun loppu, jolloin tukikohdissa palveli kussakin kolmilaivueinen lennosto.

2000-luku

Belgian ilmavoimat hankkivat 1970-luvun lopussa 160 F-16 Fighting Falcon-hävittäjää, mutta niitä on myyty ulkomaille. Jäljellä on 72 kappaletta, jotka vähennetään kuuteenkymmeneen vuoteen 2015 mennessä.[2] Konetyypin tulee korvaamaan F-35 Lightning II.

Lähteet
  • Forty, George & Duncan, John: The Fall of France - Disaster in the West 1939-40. Lontoo: Guild Publishing, 1990. ISBN 1-871876-15-X. (englanniksi)

Viitteet
  1. Forty, George & Duncan, John s. 92
  2. Belgische Luchtmacht/Force Aérienne Belge F.16. Viitattu 9.1.2012. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.