Belaja Struga
Belaja Struga (ven. Белая Струга) on järvi Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueen Palkinon piirissä. Järven nimi voidaan osittain kääntää suomeksi ”Valkoinen Struga”.[1][lower-alpha 2]
Belaja Struga Белая Струга |
|
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Valtiot | Venäjä |
Alue | Pihkovan alue |
Piiri | Palkinon piiri |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
Valuma-alue | Struglitsan valuma-alue |
Järveen tulevat joet | Romanovskaja |
Laskujoki | Struglitsa Velikajaan |
Järvinumero | 01030000211102000027123 |
Mittaustietoja | |
Pituus | 5,6 km [lower-alpha 1] |
Leveys | 2,9 km [lower-alpha 1] |
Pinta-ala | 5,96 km² [lower-alpha 2] |
Tilavuus | 0,019 km³ [lower-alpha 3] |
Keskisyvyys | 3,2 m [lower-alpha 2] |
Suurin syvyys | 7 m [lower-alpha 2] |
Valuma-alue | 74,6 km² [1] |
Saaria | 1 [lower-alpha 2] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantietoa
Järvi on 5,6 kilometriä pitkä, 2,9 kilometriä leveä ja sen vesialueen pinta-ala on 5,96 neliökilometriä eli 596 hehtaaria. Järven eteläpäässä on noin kaksi kilometriä pitkä lahti, joka työntyy etelään päin, ja toinen noin 900 metriä pitkä ja kapea lahti työntyy itään päin. Järven keskivaiheilla on saari, jonka pinta-ala on 6 hehtaaria. Saari suojaa osittain kahta pikkulahtea, mutta järven pohjoispäässä sen järvenpää kääntyy itään ja muodostaa sinne avoimen lahden. Järven keskisyvyys on 3,2 metriä ja syvin kohta ylettyy 7 metrin syvyyteen. Järven ympäristö muodostuu metsämaista ja peltoalueista. Järvellä on sen eteläpäässä kaksi pientä järveä seuralaisenaan. Järven lähiympäristössä sijaitsee myös pieniä kyliä, jotka viljelevät peltoalueita: Naumki (Наумки), Usadištše (Усадище), Dobytši (Добычи), Vandyši (Вандыши) ja suurin kaikista eteläässä sijaitseva Novaja Usitva (Новая Уситва).[lower-alpha 2][lower-alpha 1][1][2]
Luontoarvoja
Järven rannat matalia ja soistuneita. Rantasuot voivat muodostaa kelluvia hetteikköjä, joista irtoaa kelluvia mättäitä. Rannat ovat metsämaata, jonka välissä on niityjä ja peltopalstoja. Järven pohjassa on tiivistä mutaa, mutta rantavedessä on savea, hiekkaa ja kivistä soraa. Järvessä on runsas kalalajisto, johon kuuluvat esimerkiksi hauki, ahven, lahna, salakka, kiiski, pasuri, carassius, suutari, sorva, made, törö, allikkosalakka, mutakala ja nieriä, sekä joitakin Rutilus-suvun kalalajeja. Järvessä elää myös jokirapu.[lower-alpha 2]
Vesistösuhteita
Järven laskujoki on Struglitsa (Струглица). Se lähtee järven pohjoispäästä ja yhtyy noin kolmen kilometrin päässä Velikajaan, joten oja on Velikajan sivujoki. Järvi kuuluu siten myös Velikajan valuma-alueeseen, joka on Narvanjoen vesistöalueen eteläisin osa. Velikaja laskee Peipsijärveen, mistä Narvanjoki jatkaa pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Itämerellä Suomenlahteen. Belaja Strugan viereiset pikkujärvet ovat Tšornoje ja Štšadritskoje. Ne molemmat laskevat siihen pieniä ojia myöten. Etelälahteen tulee myös puro Romanovskaja (Романοвская), jolla on monta haaraa ja haarat levittäytyvät kaakossa lavealle alueelle. Belaja Strugan valuma-alueen koko on lähteistä riippuen 74,6 [1] tai 70,4 [lower-alpha 2] neliökilometriä.[lower-alpha 2][lower-alpha 1][1][2]
Huomautuksia
- Kohteen pituus, leveys ja ympäristön kasvillisuus sekä asutus on tarkistettu Google Earth-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.
- Teksti on osittain käännös venäjänkielisestä artikkelista ru:Белая Струга, jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.
- Järven tilavuus on laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyydellä.
Lähteet
- Belaja Struga (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 28.11.2019. (venäjäksi)
- Neuvostoajan kartta: O-35-Д, Псков (Pihkova), 1:200 000