Begoniakasvit

Begoniakasvit eli vinolehtikasvit (Begoniaceae) on noin 1600-lajinen kasviheimo koppisiemenisten Cucurbitales-lahkossa, johon kuuluvat myös muun muassa kurkkukasvit (Cucurbitaceae).

Begoniakasvit

Begonia boliviensis
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Cucurbitales
Heimo: Begoniakasvit Begoniaceae
C.Agardh, nom. cons.
Suvut
  • Begonia L. – begoniat eli vinolehdet
  • Hillebrandia
Katso myös

  Begoniakasvit Wikispeciesissä
  Begoniakasvit Commonsissa

Tuntomerkit

Begoniakasvit ovat mehevävartisia ja turpeanivelisiä ruohoja, joiden aineenvaihduntatuotteita ovat tanniini ja oksalaatti. Kasveja peittää erilaisista karvoista muodostunut, usein huomiota herättävä karvoitus. Lehdet ovat kahdessa rivissä, vinotyvisiä ja suurikorvakkeisia. Kasvien yksineuvoiset kukat sijaitsevat yksikotisesti. Kukinto on viuhkomainen, ja niissä kehittyvät hedekukat ensimmäisinä. Verhiö on teriömäinen. Hedekukissa on paljon heteitä, joiden lokerositeet ovat kookkaita. Emikukkien sikiäimissä on kookkaat kaksiliuskaiset istukat. Kotamaisessa hedelmässä on vähäpätöisiä siemeniä.[1]

Levinneisyys ja luokittelu

Begoniakasvien levinneisyys kattaa enimmäkseen tropiikin.[2]

Begoniakasvien läheisin sukulaisheimo on Datiscaceae.[1]

Suvut

Begoniakasvien noin 1600 lajia jakautuu kahteen sukuun, joista toisessa on vain yksi laji[1].

Hillebrandia sandwicensis
  • Hillebrandia
    • Ainoa laji Hillebrandia sandwicensis kasvaa Havaijilla ja on enemmän tai vähemmän mukulallinen. Kukassa on kymmenen kehälehteä kahdessa kiehkurassa, sisäkiehkura on hyvin pienilehtinen. Yhdislehtinen sikiäin koostuu viidestä emilehdestä ja on vain osittain kehänalainen. Istukka on tyveltään aksiletyyppinen, mutta kärjestään muuttuu laitaistukoiksi.[1]
  • Begonia L. – begoniat eli vinolehdet
    • Begoniat ovat juurakollisia, joskus mukulallisia ruohoja. Lehdet sijaitsevat tavallisesti kahdessa rivissä, joskus kierteisesti tai vastakkaisesti. Tavallisesti ne ovat yksinkertaisia ja hammaslaitaisia. Tavallisesti kukinto on viuhkomainen, harvoin terttumainen. Joskus emikukat kehittyvät ennen hedekukkia (alasuku Symbegonia). Hedekukissa on kaksikiehkurainen kehä ja vähintään kolme hedettä. Emikukissa on tavallisesti viisi kehälehtiä ja tavallisesti kahdesta tai kolmesta emilehdestä muodostunut sikiäin, jossa on aksiletyyppiset tai laitaistukat. Hedelmä on rakokota ja usein epäsymmetrisesti siivellinen; joskus hedelmä on marja. Suvun 1600 lajia kasvaa enimmäkseen tropiikissa.[1]

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.