Beale Street Blues

”Beale Street Blues” on W. C. Handyn säveltämä ja sanoittama blueskappale vuodelta 1916. Kappaleesta alkoi Handyn kaupallinen suosio säveltäjänä – Earl Fullerin kappaleesta tekemä äänite ansaitsi Handylle kerralla 1 800 dollarin rojaltišekin Victor Recordsilta, mikä oli enemmän rahaa kun säveltäjä oli koskaan nähnyt yhdessä paikassa.[1] 1920-luvulla ”Beale Street Bluesin” ohitti kuitenkin Handyn suosituimpana sävellyksenä ”St. Louis Blues”, josta tuli ennen pitkää yksi Yhdysvaltojen musiikkihistorian suosituimmista kappaleista.[2]

Nuottijulkaisun kansilehti vuodelta 1919

Ensimmäisenä kappaleen nauhoitti Charles A. Princen johtama Prince’s Band vuonna 1917.[3] Gilda Gray lauloi kappaleen musikaalinäytelmässä Gaieties of 1919, mikä aiheutti laajaa kiinnostusta ja keskustelua bluesmusiikkiin tottumattomassa Broadway-yleisössä.[4] Paul Whitemanin orkesteri otti kappaleen ohjelmistoonsa ja soitti sitä toisinaan konserteissaan ”A Stairway to Paradise” -kappaleen keskellä.[5] Jazzpasunisti Jack Teagarden käytti sävellystä tunnuskappaleenaan.[6]

Lähteet
  • Tim Brooks ja Richard Keith Spottswood: Lost Sounds: Blacks and the birth of the recording industry, 1890–1919. University of Illinois Press, 2004. ISBN 0252028503. (englanniksi)
  • Karl Koenig: Jazz in Print (1856–1929): An anthology of selected early readings in jazz history. Pendragon Press, 2002. ISBN 1576470245. (englanniksi)

Viitteet
  1. Brooks & Spottswood, s. 424
  2. Brooks & Spottswood, s. 429
  3. Brooks & Spottswood, s. 436
  4. Koenig, s. 138
  5. Koenig, s. 251
  6. Sandra Burlingame: W. C. Handy JazzBiographies.com. Arkistoitu 23.11.2010. Viitattu 7.8.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.