Beerseba

Tel Be’er Sheva.

Arkeologisten löytöjen mukaan Wadi Sabassa on harjoitettu maanviljelyä jo neoliittisella ja kalkoliittisella kaudella 5000–3500 eaa. Negevin ilmasto on aikanaan ollut leudompi, mikä on mahdollistanut ihmisasutuksen. Muinaisen Egyptin (1900–1200-luvulla eaa.) aikaisissa kirjoituksissa mainitaan alueella liikkuneen karavaaneja ryöstelleitä paimentolaisia. Näiltä ajoilta on myös peräisin Vanhan testamentin kertomukset, joissa kuningas Abimelek ja Aabraham solmivat liiton Beersebassa ja Aabraham löytää vettä karjalleen alueelta. Nimi Beerseba viitannee näin seitsemän karitsan kaivoon tai vaihtoehtoisesti valan kaivoon. 300-luvulla eaa. nabatealaiset olivat mahdollisesti laajentaneet kauppaverkostoaan eteläiseen Negeviin. Rooman valtakunta valtasi nabatealaisten kauppaverkot vuonna 106 jaa. ja roomalaiset liittivät Beerseban tiellä Hebroniin ja Jerusalemiin. Bysantin valtakunnan aikana Beersebassa oli oma hiippakuntansa, mutta arabivalloitusten jälkeen merkit pysyvistä rakennuksista paikalla katoavat.[3]

Beerseba palaa historiankirjoihin vasta Osmanien valtakunnan vallattua alueen Egyptin mamelukeilta vuonna 1514. Osmanien valta aavikolla oli lähinnä muodollinen ja Negevin todellisia hallitsijoita olivat alueen beduiiniheimot, joille Beerseban alueella oli ilmeisesti jonkinlaista merkitystä. Vuonna 1841 Egyptin Ibrahim pašša ja osmanit sopivat Egyptin hallitsevan eteläistä pyhiinvaellusreittiä Siinain niemimaan läpi ja he hallitsivat näin Aqabaa ja Rafahia. Beersebasta tuli osmanien hallitsemaa raja-aluetta. Sen strateginen merkitys lisääntyi brittien vallattua Egyptin vuonna 1882. Osmanit pyrkivät nyt takaamaan paikallisten beduiinien uskollisuuden ja Beerseban piirikunta eli qada perustettiin vuonna 1900. Alkuperäisen kaupunkisuunnitelman loivat insinöörit Sa’id Effendi al-Nashashibi ja Effendi al-Nashashibi apunaan kaksi ulkomaalaista insinööriä. Vuosina 1900–1903 Beersebaan rakennettiin esimerkiksi parakit ja vuoden 1904 jälkeen valmistui moskeija ja koulu. Vuonna 1902 kaupungissa oli 300 asukasta. Vuonna 1906 valmistui puolestaan mylly ja suurmoskeija ja vuonna 1914 saksalaisten rakentama kapearaiteinen rautatie Jerusalemiin ja Jaffaan. Beduiineja kannustettiin asettumaan aloilleen esimerkiksi myöntämällä heille maata.[3]

Beerseba vuonna 1917.

Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä brittien kenraali Edmund Allenby aloitti hyökkäyksensä Negevissä lokakuussa 1917. 31. lokakuuta hän valtasi Beerseban kuusi tuntia kestäneen taistelun jälkeen. Palestiinan brittiläinen mandaattialueen aikana Beerseba säilytti asemansa qadan pääkaupunkina ja beduiinien hallinnollisena keskuksena. Vuonna 1922 kaupungissa oli 2 500 asukasta ja heistä 235 kristittyjä, 98 juutalaisia ja 11 druuseja. Vuoteen 1945 mennessä asukasluku kasvoi lukemaan 5 570. Vuonna 1938 kapinoivat palestiinalaiset hyökkäsivät kaupunkiin polttaen monet sen hallinnollisista rakennuksista. Yhdistyneiden kansakuntien Palestiinan jakosuunnitelman mukaan Beerseba oli arabivaltion eteläisin kaupunki suurimman osan Negeviä päätyessä Israelille. Britit vetäytyivät kaupungista 14. toukokuuta 1948 ja kaupunki luovutettiin palestiinalaisille. Heidän valtaansa kesti kuitenkin vain pari kuukautta. Israelin puolustusvoimat valtasi kaupungin 21. lokakuuta 1948 ja arviolta 30 000 palestiinalaista kaupungista ja sen lähialueilta ajettiin pakolaisiksi. Sittemmin Yigal Allonin johtamat joukot käyttivät kaupunkia tukikohtanaan hyökkäyksissään egyptiläisiä joukkoja vastaan.[3]

Israel alkoi asuttaa siirtolaisia Beersebaan helmikuussa 1949. Vuonna 1950 kaupungissa oli 5 000 asukasta ja vuonna 1952 se liitettiin sähkö- ja vesiverkkoon. Uudet maahanmuuttajat asutettiin niin sanottuun uuteen kaupunkiin, joka valmistui seuraavan vuosikymmenen aikana. Liikenne Eilatista lisääntyi 1900-luvun puolivälin jälkeen ja kaupungista tuli Negevin hallitseva kaupunki, joka on hyötynyt alueen kehityshankkeista.[3] Kaupungista tuli kunta vuonna 1977.[1]

Beersebassa on neljä teollisuusaluetta, jotka työllistävät kymmeniä tuhansia kaupungin asukkaita.[4] Syyskuussa 2013 avattiin Gav-Yam Negevin korkean teknologian puisto.[5] Teollisuuden suurimpiin haaroihin kuuluu kemianteollisuus ja kaupungissa jalostetaan Kuolleenmeren mineraaleja.[2] Kaupungissa toimivia yhtiöitä ovat esimerkiksi Intel, Motorola, Dell, Dead Sea Works, Israel Aircraft ja Makhteshim Chemical.[3]

Vuoden 2018 lopussa Beersebassa oli yhteensä 209 002 asukasta.[6] Kaupungin juutalaiset siirtolaiset saapuivat aluksi etenkin muualta Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta. Sittemmin Venäjältä tulleiden siirtolaisten määrä on lisääntynyt.[3] Beerseban metropolialueella on noin 750 000 asukasta. Kaupungin väestö kuuluu Israelin nuorimpiin ja noin 50 % väestöstä on alle 40-vuotiaita.[1] Noin 10 % väestöstä on arabeja.[7]

Ben-Gurionin yliopisto.

Etenkin maahanmuuton takia sitten vuoden 1990 Beersebaan on rakennettu useita uusia asuinalueita, mutta suuri osa sen rakennuksista on peräisin 1960- ja 1970-luvuilta. Monet niistä eivät täysin sovellu aavikon ilmastoon ja kaupungissa on vain vähän viheralueita. Kaupungin rakennustapa on myös hankaloittanut liikenteen järjestelyä. Kaupunki ja sitä ympäröivät osat koostuvat useista toisistaan eristyksissä olevasta osasta. Tilannetta on pyritty korjaamaan esimerkiksi alueen liikenneyhteyksiä parantavilla hankkeilla.[3] Osmanien rakennuttamassa vanhassakaupungissa on säilynyt useita vanhoja rakennuksia.[8] Kaupungin nähtävyyksiin kuuluu Tel Be’er Sheva, joka muodostaa Megiddon ja Hazorin raamatullisten tellien kanssa Unescon maailmanperintöluettelon kohteen.[9] Beerseban vanhassakaupungissa sijaitsee Kansainyhteisön sotahauta-alue, jonne on haudattu ensimmäisen maailmansodan aikana kaatuneita australialaisia ja uusiseelantilaisia sotilaita.[10] Kaupungista pohjoiseen sijaitsee almach Negev-prikaatin muistomerkki.[11] Negevin eläintarha sijaitsee kaupungin länsireunalla.[12]

Ben-Gurionin yliopiston yksi kolmesta pääkampuksesta sijaitsee Beersebassa. Yliopistolla on noin 20 000 opiskelijaa ja 4 000 työntekijää.[13]

• The city of Be'er Sheva: a tourist's guide
• Ben-Gurion University
• Central Bureau of Statistics (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ylen Elävä arkisto – Aavikolta Jerusalemiin (1967) (video)