Bavel-kausi
Bavel-kausi tai Bavel-kompleksi oli pleistoseenin ajanjakso Luoteis-Euroopassa 1,07-0,85 miljoonaa vuotta sitten.[1] Se oli varhaispleistoseenin vaihe, jolloin ensimmäiset suuret, hyvin kylmät 100 000 vuotta kestävät jääkausijaksot alkoivat 0,97 miljoonaa vuotta sitten. Kauden lopussa Dorst-jäätiköityminen levitti jäätikön laajalle. Kauden alkupuolella lämpimällä Bavel-interglasiaalilla Pohjois-Saksan ja Alankomaiden tasalla kasvoi vielä hemlokkia (Tsuga).
Kausi | Alikausi | Eepokki | Miljoonaa vuotta sitten (Ma) |
---|---|---|---|
Neogeeni | Pleistoseeni | Cromer-kausi | 0,48 - 0,85 |
Bavel-kausi | 0,85 - 1,07 | ||
Menap-jääkausi | 1,07 - 1,20 |
Kaudella kehiin ilmestyi alkukarhu Ursus deningeri noin miljoona vuotta sitten, aromammutti (Mammuthus trogontherii) ja mäyrä (Meles meles) sekä täplähyeena (Crocuta crocuta). Norsulaji Palaeoloxodon antiquus ilmestyi noin miljoona vuotta sitten.
Bavel-kautta edelsi Menap-jääkausi. Kauden jälkeen tuli ilmastoltaan hyvin vaihteleva Cromer-kausi jonka aloitti lämmin Cromer-kauden interglasiaali I. Bavel-kautta vastaa Ukrainan Shirokino loppuvaihetta lukuun ottamatta, Valko-Venäjän Rogachev sen 3. kautta lukuun ottamatta sekä Puolan Podlas (Pre-Augustow ja Augustow muttei Augustow 2). Merenpohjan kerrostumissa Bavel vastaa happi-isotooppivaiheita MIS31 - MIS22. Bavel-ajanjaksoon osuu Cromerin metsämuodostuma ja tällä kaudella vallitsi Bihari-nisäkäsfauna.
Bavel-kauden jako
Bavel-interglasiaali ja Jaramillo-tapahtuma
Kauden aloitti lämmin Bavel-interglasiaali, joka osui paleomagneettisen Jaramillo-tapahtuman aikaan. Jaramillo oli 0,99-1,07 miljoonaa vuotta sitten, tuolloin Maan magneettikenttä oli väliaikaisesti nykyisen suuntainen. Interglasiaali oli sama kuin MIS 27. Kaudella vaelsi pieniä nisäkkäitä Euraasiasta Länsi-Eurooppaan, mm. hiiriä.[2]. Tämä lienee ollut viimeinen kausi, jolloin Pohjois-Saksassa kasvoi hemlokkia (Tsuga), johon liittyivät myös valkopyökit (Carpinus) ja pihdat (Abies). Ilmasto lämpeni vaiheen alussa ja viileni loppua kohti. Kauden lopuilla Pohjois-Saksassa kasvoi lähinnä kuusta ja mäntyä. Seuraavassa kylmässä Linge-vaiheessa kasvillisuus oli vaihtunut ruohomaisiin kasveihin, mäntyyn, koivuun ja katajaan, ja lämpötila suunnilleen sama kuin Veikselin kylmässä vaiheessa.[3].
Dorst-jääkausi
Bavel-kauden lopussa ollut Dorst-jääkausi oli ensimmäinen hyvin kylmä ja pitkä pleistoseenin jääkausijakso pohjoisella pallonpuoliskolla, noin 0,92 - 0,85 miljoonaa vuotta sitten, se aloitti pitkät suurjäätiköitymiset. Se alkoi happi-isotooppivaiheessa MIS 24 ja huipentui hyvin kylmään vaiheeseen MIS 22. Se oli ilmeisesti sama kuin Amerikan Pre-Illinois G-jääkausi tai Euroopan "Jäätikkö G10". Kaudella MIS 24 ajelehti noin 900 tuhatta vuotta sitten Atlantilla runsaasti jäätä. Kylmässä vaiheessa Alankomaiden lämpimimmän kuukauden keskilämpötila laski noin +10 °C:hen ja lämpimänä se oli noin 17 °C. Alankomaiden ja Pohjois-Saksan tasalla kasvoi ruohomaista kasvillisuutta ja oli kylmää[3]
Bavel-kauden jako
Kausi | Toinen nimitys | Happi-isotooppivaihe | Miljoonaa vuotta sitten | Lämpötila | Huomautuksia |
---|---|---|---|---|---|
Bavel-interglasiaali | Uetersen, Marleben, Vanhempi Pre-Augustow, Rogachev 1, Shirokino 1 | MIS31 (33-31) | n. 1,1 - tai 0,96 - 1,03 | Lämmin | Tätä vastaa Ostrogozhian ja magneettinen tapahtuma Jaramillo. Sama kuin Englannin Beeston? |
Linge-jääkausi | Seth, nuorempi Pre-Augustów, Rogachev 1/2, Shirokino 1/2 | MIS30 (30-28?) | Kylmä, Alankomaiden lämpimin kuukausi 6 °C. | Donin altaassa tundraa, Islannissa jäätiköityminen. | |
Leerdam-interglasiaali | Pinneberg, Augustow 1, Rogachev 2, Shirokino 2 | MIS29 (27-25?) | n. 0,95 | Lämmin, viileä, vaihteleva. | |
Dorst | Augustow 1/2, Narew, Rogachew, Shirokino 2/3, osin 3 | MIS 22 (ehkä 24:ään asti) | 0,92-0,85 | Hyvin kylmä, kylmin vaihe. Alankomaiden lämpimin kuukausi keskilämpötilaltaan 4 °C. | Donin altaassa tundraa. |
Lähteet
- van Kolfschoten, T. & Gibbard, P.L. 1998: The Dawn of the Quaternary
Viitteet
- Global chronostratigraphical table Cambridge University 2010
- Jürgen Ehlers 1996, Quaternary and Glacial Geology. J. Wiley & Sons., s. 257.
- Ehlers, s 258