Bauntin evenkiläinen piiri

Bauntin evenkiläinen piiri (ven. Ба́унтовский эвенки́йский райо́н, Bauntovski evenkijski raion, burjaatiksi Баунтын аймаг, Bauntyn aimag[1]) on kunnallinen itsehallintoalue Burjatian tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1925 perustetun[2] piirin pinta-ala on 66 816 neliökilometriä.[3] Asukkaita on 10 300 henkeä (vuonna 2009).[4]

Bauntin evenkiläinen piiri Burjatian kartalla.

Bauntin piiri sijaitsee Burjatian koillisosassa.[3] Pohjoisessa se rajoittuu Mujan piiriin, idässä Taka-Baikalian aluepiiriin, etelässä Jeravnan piiriin, lounaassa Horin ja Pribaikaljen piireihin, lännessä Barguzinin ja Kurumkanin piireihin sekä luoteessa Pohjois-Baikalin piiriin.

Suurin osa piirin alueesta kuluu Vitimin ylätasankoon. Pohjoisessa kohoavat Tsipikan- eli Babant-vuoret. Niiden ja Južno-Muiski-harjanteen välissä on Bauntin kattilalaakso, jossa virtaa Vitimin sivujoki Tsipa. Piiri on saanut nimensä laaksossa sijaitsevasta Baunt-järvestä.[5]

Piiriin kuuluu 9 maalaiskuntaa: Amalat (keskuspaikka Mongoi), Bagdarin, Severnyi, Tsipikan, Uakit, Usoi (Rossošino), Ust-Džilinda, Vitimkan (Varvarinsk) ja Vitim (Romanovka).[6] Hallinnollinen keskus on Bagdarinin kylä, josta on maanteitse 597 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Ulan-Udeen. Asutuskeskuksia on yhteensä 23.[3]

Seudun kanta-asukkaita ovat evenkit, joita on nykyään 5,4 % piirin väestöstä. Venäläisiä on 76,8 % ja burjaatteja 14,7 %.[3] Lähes 41 % väestöstä asuu Bagdarinin piirikeskuksessa.[7]

Talous perustuu kullan ja muiden hyötykaivannaisten tuotantoon. Maatalous on keskittynyt karjan- ja poronhoitoon. Lisäksi harjoitetaan metsästystä.[3]

Piirissä toimii evenkien kulttuurikeskus,[8] Osikta (”Tähti”) -perinneyhtye ja vuonna 1981 perustettu Pohjois-Burjatian kansojen museo.[9] Hopton-vuoren juurella on Bauntin kivennäisvesi- ja ilmakylpylä.[10] Luonnonmuistomerkeistä huomattavin on Bagdarinin lähellä sijaitseva Dolganskaja jama, joka on yksi Siperian suurimmista luolista.[5]