Master of Puppets
Master of Puppets on yhdysvaltalaisen metalliyhtye Metallican ehkä suurimmaksi klassikoksi noussut kolmas studioalbumi.
Master of Puppets Metallica | ||
---|---|---|
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | syys–joulukuu 1985 | |
Julkaistu | 3. maaliskuuta 1986[1] | |
Tuottaja(t) | Metallica, Flemming Rasmussen | |
Tyylilaji | thrash metal, progressiivinen metalli | |
Kesto | 54.46 | |
Levy-yhtiö | Elektra, Music for Nations, Vertigo | |
Metallican muut julkaisut | ||
Ride the Lightning 1984 |
Master of Puppets 1986 |
Garage Days Re-Revisited 1987 |
Singlet albumilta Master of Puppets | ||
|
Albumia pidetään yleisesti thrash metal/heavy metal -klassikkona, ja sen vaikutus koko moderniin metallimusiikkiin oli suuri. Metallica löi viimeistään tällä albumilla itsensä läpi maailman metallimusiikkia seuraavien keskuudessa, vaikka yhtyeen uralle osui myöhemmin vielä suurempia kaupallisia menestyksiä.
Master of Puppets on monta kertaa äänestetty tai arvioitu lukuisissa kannanotoissa kaikkien aikojen parhaaksi metallialbumiksi[2], Suomessakin muun muassa radiokanava Radio Rockin kuuntelijat äänestivät albumin ensimmäiselle sijalle "Radio Rockin 100 kaikkien aikojen parasta rock-albumia" -äänestyksessä vuonna 2008[3]. Guitar World -lehti on julistanut Master of Puppetsin kaikkien aikojen parhaaksi thrash metal -albumiksi.
Master of Puppets jäi basisti Cliff Burtonin aikaisen Metallican viimeiseksi albumiksi. Burton kuoli albumin Damage Inc. -kiertueen aikoihin bussionnettomuudessa Ruotsissa. Albumin instrumentaalikappale ”Orion” on suurimmalta osin Burtonin sävellys, ja sitä soitettiin taustalla, kun hänet tuhkattiin.
Albumia on myyty Yhdysvalloissa runsaat kuusi miljoonaa kappaletta, kuusinkertaisen platinalevyn verran. Se on myös Metallican ensimmäinen kultalevyrajan ylittänyt albumi (500 000 kappaletta), jonka se saavutti sen julkaisuvuotenaan. Albumi sisältää useita Metallican klassikkokappaleita, kuten ”Master of Puppets”, ”Battery” ja ”Welcome Home (Sanitarium)”.
Kappalelista
Kaikki sanat James Hetfield.
Nro | Nimi | Sävel | Kesto | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1. | Battery | James Hetfield, Lars Ulrich | 5.12 | |||||||
2. | Master of Puppets | Hetfield, Ulrich, Cliff Burton, Kirk Hammett | 8.36 | |||||||
3. | The Thing That Should Not Be | Hetfield, Ulrich, Hammett | 6.37 | |||||||
4. | Welcome Home (Sanitarium) | Hetfield, Ulrich, Hammett | 6.27 | |||||||
5. | Disposable Heroes | Hetfield, Ulrich, Hammett | 8.17 | |||||||
6. | Leper Messiah | Hetfield, Ulrich | 5.40 | |||||||
7. | Orion (instrumentaali) | Hetfield, Ulrich, Burton | 8.28 | |||||||
8. | Damage, Inc. | Hetfield, Ulrich, Burton, Hammett | 5.29 | |||||||
54.46 |
Digitaalisen uusintapainoksen bonuskappaleet[4] | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Nro | Nimi | Kesto | ||||||||
9. | Battery (Livenä Seattlessa 1989) | 4.53 | ||||||||
10. | The Thing That Should Not Be (Livenä Seattlessa 1989) | 7.02 | ||||||||
66.35 |
Kappaleiden taustoja
Battery
Kappale alkaa samalla tavalla kuin Ride The Lightningin avauskappale ”Fight Fire With Fire”. Hidas, akustinen intro muuttuu noin minuutin kohdalla nopeatempoiseksi, koukeroiseksi thrash metaliksi. Battery on myös tunnettu hyvin vaikeasta bassokuviosta. Kappale on yhtyeen yksi tunnetuimmista ja säilynyt pitkään esiintymisten ohjelmistossa. Kappaleen sanat kertovat siitä, kuinka raivo saa yliotteen ihmisestä ja peittää hänen todellisen persoonansa. Kappaleen nimi viittaa San Franciscossa sijaitsevaan Battery Street -katuun, jonka klubeilla Metallica soitti suuren osan alkuajan konserteistaan.
Master of Puppets
- Pääartikkeli: Master of Puppets
The Thing That Should Not Be
Kirk Hammettin, James Hetfieldin ja Lars Ulrichin tekemä kappale on albumin raskaimpia. Sanoitus on saanut vaikutteita kauhukirjailija H. P. Lovecraftin teoksesta ”Varjo Innsmouthin yllä”, kuten yhtyeen toisen albumin ”The Call of Ktulu” -raitakin.
Welcome Home (Sanitarium)
Kappale on albumin ainoa balladi. Kappale kertoo henkilöstä mielisairaalassa ja sanoitus on saanut vaikutteita elokuvasta Yksi lensi yli käenpesän. Alkuperäisissä demoversioissa kappale sisälsi paljon kitarasoolo-osuuksia, jotka poistettiin studioversiosta ja niitä päätettiin käyttää erillisellä instrumentaaliraidalla, jonka nimeksi tuli ”Orion”.
Disposable Heroes
Kappale on yksi albumin pisimmistä ja samalla Metallican nopeimpia ja raskaimpia. Kappaleen sanoituksessa viitataan kenraaliin, joka käskyttää sotilaitaan sodassa.
Leper Messiah
Kappale kertoo valepapeista, jotka käyttävät kristinuskoa hyväksi saadakseen hyväuskoisilta lahjoituksia, jotka päätyvätkin heille. Sanoitus liittyy albumin teemaan ihmisten manipuloinnista.
Yhtyeen entinen soolokitaristi Dave Mustaine väitti Leper Messiahin perustuvan hänen vanhaan sävellykseensä ”The Hills Ran Red”. Metallica kiisti väitteet myöntäen, että kappale perustui vanhoihin riffeihin, muttei Mustainen tekemiin.
Orion
Kappale on instrumentaalikappale, jonka tekijöiksi on merkitty Cliff Burton, Lars Ulrich ja James Hetfield. Kappale on kuitenkin suurimmilta osin Burtonin tekemä. Raidalla on paljon Burtonin monimutkaisia bassosoolo-osuuksia, jotka usein sekoitetaan kitaraan. Kappale sisältää kaksi bassosooloa ja lead-basso-osuuden, ja myös kappaleen intro on soitettu bassolla. Kappaleessa on myös neljä kitarasooloa, joista yksi on James Hetfieldin soittama. Osa ”Orionin” kitarasoolo-osuuksista on otettu ”Welcome Home (Sanitarium)” -kappaleen varhaisista versioista.
Cliff Burtonin kuoltua liikenneonnettomuudessa kappale soitettiin hänen hautajaistensa päätteeksi. Metallica ei soittanut kappaletta konserteissaan Burtonin kuoleman jälkeen moneen vuoteen. Kappale, tai ainakin puolet siitä, teki paluun vasta vuonna 2005, jolloin Metallican basisti oli Robert Trujillo. Kappale esitettiin ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan vasta vuonna 2006.
Damage, Inc.
Kappale on hyvin nopeatempoinen, mutta alkaa Cliff Burtonin rauhallisella ja melodisella bassolla. Sanoitus kertoo ”tuhoamispalvelusta”, joka tekee selvää kaikesta ja kaikista mitä ihmiset pyytävät. Kappale on yksi harvoja, jossa Burton laulaa taustoja. Yhtye käytti James Hetfieldin ”fuck it all and fucking no regrets” -sanontaa myös vuoden 2003 St. Anger -levyn nimikappaleessa.
Myyntitilastot
RIAA:n sertifikaatit
RIAA:n sertifikaatti | Myöntämispäivä [5] |
---|---|
Kultaa | 4. marraskuuta 1986 |
Platinaa | 27. heinäkuuta 1988 |
Tuplaplatinaa | 1. maaliskuuta 1991 |
Triplaplatinaa | 28. kesäkuuta 1994 |
Nelinkertaista platinaa | 3. marraskuuta 1997 |
Viisinkertaista platinaa | 18. marraskuuta 1998 |
Kuusinkertaista platinaa | 9. kesäkuuta 2003 |
Muusikot
- Cliff Burton – basso, taustalaulu
- Kirk Hammett – soolokitara
- James Hetfield – laulu, rytmikitara
- Lars Ulrich – rummut
Muut tekijät
- George Marino – masterointi
- Rob Ellis – valokuvaus
- Ross Halfin – valokuvaus
- Don Brautigam – kuva-asettelu
- Metallica – tuottaja, kannet
- Flemming Rasmussen – tuottaja, äänisuunnittelija
- Michael Wagener – miksaus
Lähteet
- Metallica.com (Arkistoitu – Internet Archive) - Albumin julkaisupäivä yhtyeen virallisilta sivuilta. Viitattu 24. heinäkuuta 2007
- IGN: Top 25 metal albums (Arkistoitu – Internet Archive), Metal-rules.com: The Top 100 Heavy Metal Albums (Arkistoitu – Internet Archive)
- Radio Rock: Kaikkien aikojen Metallica-albumi
- Metallica Put Catalog On iTunes — Quietly 26.6.2006. MTV. Viitattu 11.4.2012.
- RIAA Gold & Platinum search
Aiheesta muualla
- Master of Puppets Discogsissa. (englanniksi)
- Albumi Master of Puppets Encyclopaedia Metallum -sivustolla (englanniksi)