Bastnäsiitti

Bastnäsiitti (tyypillisesti (Ce,La,Y)(CO₃)F) on alkalikivissä esiintyvä, harvinaisia maametalleja sisältävä karbonaattimineraali. Se esiintyy pääasiassa kolmena variaationa bastnäsiitti-(Ce) jonka kaava on (Ce)CO₃F, bastnäsiitti-(La) (La, Ce)CO₃F, ja bastnäsiitti-(Y) rakenteella (Y, Ce)CO₃F.

Bastnäsiitti
Bästnäsiittikide
Luokka	Mineraali
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava	(Ce,La,Y)(CO3)F
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri	Puna-ruskea
Kidejärjestelmä	Kuutiollinen
Kovuus Mohsin asteikolla	4,0–5,0
Ominaispaino	4,95–5,04 g/cm3
Optiset ominaisuudet
Kiilto	Lasimainen
Viiru	Valkea
Muut ominaisuudet	Voimakkaasti pietsosähköinen
Lähteet
[1][2][3]
Infobox OK

Bastnäsiitin kuvasi ensimmäisenä ruotsalainen kemisti Wilhelm Hisinger vuonna 1838. Mineraali on nimetty Ruotsin Bastnäs kaivoksen mukaan. Tämä sijaitsee Riddarhyttanissa, Västmanlandissa, Ruotsissa.[2] Bastnäsiittia myös esiintyy hyvin puhtaina kristalleina Zagi-vuorella, Pakistanissa. Sitä on löydetty myös Burundista ja USA:sta.

Bastnäsiitti on eräs yleisimpiä harvinaisten maametallien mineraaleista ja sillä on kaupallista merkitystä niiden sekä ceriumin ja lantaanin tuotannossa.