Bastet
Bastet oli muinaisessa Egyptissä palvottu mielihyvän kissajumalatar. Bastet oli erittäin suosittu Ala-Egyptissä.
Bastet (oikeasti Bast) | ||||
---|---|---|---|---|
Bastet-jumalattaren patsas Louvressa |
||||
Hieroglyfein | ||||
|
||||
Muita nimiä | ||||
|
||||
Kulttikeskus | ||||
|
||||
Roolit | ||||
musiikin, tanssin ja nautintojen jumalatar |
Alun perin Bastet kuvattiin leijonajumalattarena. Tässä muodossa hänet on vaikea erottaa muista leijonajumalattarista (Mut, Sekhmet, Tefnut). Noin vuodesta 1000 eaa. eteenpäin Bastetia ryhdyttiin kuvaamaan kissapäisenä naisena. Tämän muutoksen jälkeen Bastetista tuli varsin suosittu Ala-Egyptissä ja hänen mukaansa nimettiin jopa kaupunki, Bubastis. Bastetin palvontaa jatkettiin eri muodoissaan aina koptilaiselle kaudelle asti.
Leijonahahmossaan jumalatar symboloi Ra-jumalan vihaa. Kissapäisenä hän oli raskaana olevien naisten suojelija sekä musiikin, tanssin ja nautintojen jumalatar. Bastet myös suojeli ihmisiä demoneilta. Bastet on auringonjumala Ran tytär, Ptahin vaimo, ja Mihosin äiti. Bastetin palvonta alkoi noin vuonna 3200 eaa. toisen dynastian aikoihin pohjoisessa Egyptissä.
Kissat yleisesti muinaisessa Egyptissä
Koska kissoja arvostettiin, niitä myös kohdeltiin hyvin. Kissan tappanut ihminen saattoi saada kuolemanrangaistuksen. Jos kotona uhkasi jokin vaara, esimerkiksi tulipalo, kissa pelastettiin ensimmäiseksi. Kun kissa kuoli, kotiväki suri sitä, ja surun merkiksi he ajelivat kulmakarvansa pois. Kuollut kissa voitiin viedä Bubastiksen kaupunkiin ja palsamoida siellä. Sitten se pantiin sarkofagiin ja haudattiin kissojen hautausmaalle. Palsamoituja kissoja on kaivettu ylös ja tuhottu; esimerkiksi 1800-luvun lopulla laivattiin Egyptistä Britanniaan 180 000 kissamuumiota käytettäväksi viljelyspeltojen lannoitteena.[1]
Lähteet
- Mummy of a cat British Museum. Arkistoitu 9.12.2007. Viitattu 2007-12-9. (englanniksi)