Basso
Basso (lat. bassus, matala) on matalin miesääni. Tyypillisesti bassolaulajan ääniala on välillä suuri E-e1, mutta jotkut bassot pääsevät korkeammalle ja matalammalle. Basso on harvinainen miesten äänityyppi, ja ns. aitoja bassoja on miehistä vain noin viisi prosenttialähde?. Basso on erityisen tarpeellinen äänityyppi kuorossa ja oopperassa. Kuorossa baritonit laulavat usein basson äänialan osuuksia. Hieman bassoa korkeampaa äänialaa kutsutaan bassobaritoniksi.
Bassolla on suuri ääni ja laaja ääniala. Monet bassolaulajat pystyvät laulamaan yhtä korkealle kuin baritonit tai jopa tenorit, mutta eivät pysty pysyttelemään niin korkealla.[1]
Bassojen äänityypit
Etenkin oopperamaailmassa käytetään tarkempaa luokitusta äänityypeistä. Myös bassot voidaan luokitella äänenvärin perusteella eri äänityyppeihin.
Basso buffo (Spielbass)
Bassobaritoni (Charakterbass, Basso cantante)
Basso profondo (Seriöser Bass)
Tunnettuja bassolaulajia
Klassinen musiikki
- Ain Anger
- Kim Borg
- Paata Burchuladze
- Boris Christoff
- Nicolai Ghiaurov
- Yrjö Ikonen
- Jyrki Korhonen
- Kurt Moll
- Jevgeni Nesterenko
- René Pape
- Ezio Pinza
- Thomas Quasthoff
- Samuel Ramey
- Jaakko Ryhänen
- Fjodor Šaljapin
- Matti Salminen
- Cesare Siepi
- Martti Talvela
- Johann Tilli
- John Tomlinson
- Rene Romppanen
- Juho Tiirola
Rytmimusiikki / a cappella -yhtyeet
- Paul Robeson
- Barry White
- Lee Gaines
- Kauko Käyhkö
- Tuukka Haapaniemi
- Jussi Chydenius
- Juha Suomalainen
- Avi Kaplan
- Tim Foust
- Geoff Castellucci
Katso myös
Lähteet
- Gillyanne Kayes, Keith Johnstone, Jeremy Fisher. Impro: Improvisation and the Theatre. s. 30.