Bassai

Bassai (m.kreik. Βάσσαι; kreik. Βάσσες, Vásses) oli antiikin aikainen Figaleian kaupungin alaisuuteen kuulunut pyhäkköalue ja asutus Arkadiassa Kreikassa.[1] Sen arkeologinen kohde sijaitsee nykyisessä Oichalían kunnassa Messeniassa.

Bassai
Βάσσαι
Bassain arkeologista aluetta.
Bassain arkeologista aluetta.
Sijainti

Bassai
Koordinaatit 37°25′46″N, 21°53′58″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Oichalía, Messenia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi pyhäkköalue ja asutus
Ajanjakso noin 650 eaa.–200 jaa.
Huippukausi noin 400–200 eaa.
Kulttuuri antiikki
Kaupunki Figaleia, Arkadia
Korkeus 1 100 m
Aiheesta muualla

Bassai Commonsissa

Bassai sijaitsee vuoristossa Kotílio (Kotilion) -vuoren ylärinteellä noin 1 130 metrin korkeudessa Arkadian, Trifylian ja Messenian välisellä alueella.[1] Paikka tunnetaan ennen kaikkea hyvin säilyneestä Apollon Epikurioksen temppelistä, joka on myös Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1986.[2]

Historia

Bassaista tuli Apollonin kulttipaikka viimeistään arkaaisella kaudella 600-luvulla eaa., jolloin paikalle rakennettiin ensimmäinen tälle omistettu temppeli, Apollon Epikurioksen temppeli. Pyhäkköalueen yhteyteen kasvoi vähitellen myös pieni asutus. Mahdollisesti useita messeneläisiä muutti alueelle Spartan kukistettua kaupungin vuonna 650 eaa. Temppeli uusittiin noin vuosina 600 ja 500 eaa. sekä viimeisen kerran klassisella kaudella noin vuonna 420–400 eaa. Paikallinen Apollon sai lisänimen Epikurios, ”Auttava”, koska jumalan nähtiin auttaneen figaleialaisia sodassa Spartaa vastaan tai estäneen ruton leviämisen peloponnesolaissodan aikana. Paikallisena Apollonin epiteettinä oli myös Bassitas.[1][3][4]

Bassain arkeologista aluetta.

Apollonin lisäksi alueella palvottiin myös ainakin Artemista, Afroditea, Demeteriä ja Pania, joilla kaikilla oli oma pyhäkkö alueella. Näistä Artemiin ja Afroditen temppelien rauniot on löydetty. Muut temppelit hylättiin 200-luvulla eaa., mutta Apollonin temppeli säilyi käytössä roomalaiselle ajalle saakka.[1][5][6]

Ranskalainen arkkitehti Joachim Bocher paikansi alueen vuonna 1765 Pausaniaan kuvauksen perusteella. Tämän jälkeen useat matkailijat vierailivat alueella. Arkeologiset kaivaukset alueella aloitettiin vuonna 1812 Peloponnesoksen alueen turkkilaisen kuvernöörin Veli Pashan luvalla. Aluksi niitä suorittivat ulkomaalaiset. Veli Pasha esitti löydöksiä koskevia vaatimuksia, mutta hänet lahjottiin. Näin Apollonin temppelin löytyneitä koristeosia saatiin myytyä British Museumiin vuonna 1815. Tapausta on verrattu Elginin marmoreiden vientiin pois Kreikasta. Tämän jälkeen alueella suoritettiin useita tutkimuksia. Varsinaisia kaivauksia jatkettiin kreikkalaisten toimesta vuosina 1902–1906 Konstantínos Kourouniótiksen, Konstantínos Romaíoksen ja Panagiótis Kavvadíaksen johdolla. Varsinaiset kaivaukset päättyivät vuonna 1979. Tämän jälkeen alueella, erityisesti Apollonin temppelissä, on suoritettu kunnostustöitä.[1][3][4]

Rakennukset ja löydökset

Apollon Epikurioksen temppeli
Apollon Epikurioksen temppelin lounaiskulma.
Bassain raunioita Apollonin temppelin lähellä.
Bassain raunioita Apollonin temppelin lähellä.
Pääartikkeli: Apollon Epikurioksen temppeli

Apollonin temppeli rakennettiin klassisella kaudella noin vuonna 450–425 eaa. Sen suunnitteli arkkitehti Iktinos, joka oli myös yksi Parthenonin suunnittelijoista. Nykyisin paikalla oleva temppeli on todennäköisesti rakennettu varhaisemman, 600-luvulla eaa. rakennetun temppelin paikalle, joka oli ilmeisesti rakennettu uudestaan jo kahdesti aiemmin noin vuosina 600 ja 500 eaa. Temppeli oli omistettu Apollonille tämän ominaisuudessa alun perin sodan jumalana ja myöhemmin parantajajumalana.[1][7][4]

Temppeli on rakennettu vuoren rinteelle ahtaaseen tilaan, minkä takia se on pohjois-etelä-suuntainen, kun suurin osa muista kreikkalaisista temppeleistä on rakennettu itä-länsi-suuntaisiksi. Tämän vuoksi temppelin ovi sijaitsee rakennuksen itäsivulla, mahdollisesti jotta nousevan auringon valo pääsisi sisään. Temppeli on epätavallinen myös siinä mielessä, että sen rakentamiseen on käytetty jokaista kolmea antiikin Kreikan klassista pylväsjärjestelmää, eli doorilaista, joonialaista ja korinttilaista tyyliä.[8] Muiden merkittävien temppelien tavoin Apollon Epikurioksen temppeli muodostui kolmesta "huoneesta" (pronaos, naos eli cella sekä opisthodomos). Naoksessa sijaitsi luultavasti Apollonin kulttipatsas.

Temppeli on yksi Kreikan parhaiten säilyneistä. Säilymistä on auttanut Bassain syrjäinen sijainti, minkä ansiosta se ei ole kärsinyt esimerkiksi sodista tai rakennuskivien uudelleenkäytöstä. Syrjäisestä sijainnista huolimatta temppeli on yksi Kreikan tutkituimmista monien omalaatuisten arkkitehtoonisten piirteidensä vuoksi.

Artemis Orthasian temppeli

Artemis Orthasian temppeli on pieni temppeli, joka sijaitsee Kotílio-vuoren huipulla 1 230 metrin korkeudessa Apollonin temppelin koillispuolella. Se tunnistettiin Artemiin temppeliksi Pausaniaan kuvauksen perusteella.[5]

Temppeli rakennettiin arkaaisella kaudella samaan aikaan kuin Afroditen temppeli. Paikallinen Artemis Orthasia oli ennen kaikkea pienten lasten suojelija, jota palvottiin Afroditen ohella. Temppeli hylättiin 200-luvulla eaa. Paikalta löydetyn kirjoituksen perusteella temppelissä palvottiin ilmeisesti Artemiin lisäksi Apollon Bassitasta ja Pan Sinoista. Temppelin arkeologiset tutkimukset suoritettiin vuosina 1902–1903.[5]

Temppeli on suhteellisen yksinkertainen ja mahdollisesti paikallisten rakentama. Siinä on naos ja pronaos. Se on rakennettu Apollonin temppelin tavoin poikkeuksellisesti pohjois-eteläsuunnassa. Temppelistä ei ole säilynyt pylväitä tai koristeosia.[5]

Afroditen temppeli

Afroditen temppeliksi kutsuttu rakennus on pieni temppeli, joka sijaitsee myös Kotílio-vuoren huipulla Apollonin temppelin koillispuolella ja Artemiin temppelin pohjoispuolella. Tutkijoiden mukaan kyseessä on todennäköisesti Pausaniaan mainitsema Afroditeelle omistettu temppeli.[6]

Temppeli rakennettiin arkaaisella kaudella samoihin aikoihin Artemiin temppelin kanssa. Paikallinen Afrodite oli ennen kaikkea hedelmällisyyden jumalatar, jota palvottiin lasten suojelijan Artemiin ohella. Temppeli hylättiin 200-luvulla eaa. Temppelin arkeologiset tutkimukset suoritettiin vuosina 1902–1903.[6]

Temppeli koostuu Artemiin temppelin tavoin naoksesta ja pronaoksesta. Sisällä naoksessa on ollut jalusta, jolla on mahdollisesti ollut Afroditeen kulttipatsas. Temppeli on rakennettu suoraan kalliolle ilman perustuksia ja normaaliin tapaan itä-länsisuunnassa. Temppelistä ei ole säilynyt pylväitä eikä koristeosia.[6]

Lähteet
  1. History Ministry of Culture and Sports. Viitattu 7.12.2015.
  2. Temple of Apollo Epicurius at Bassae UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 7.12.2015.
  3. Temple of Apollo Epicurius Ministry of Culture and Sports. Viitattu 7.12.2015.
  4. en culture world heritage sites temple of apollo epicurius Visit Greece. Viitattu 7.12.2015.
  5. Temple of Artemis Orthasia Ministry of Culture and Sports. Viitattu 7.12.2015.
  6. Temple of Aphrodite Ministry of Culture and Sports. Viitattu 7.12.2015.
  7. Bassae, Temple of Apollo Perseus. Viitattu 7.12.2015.
  8. The Temple of Epicurean Apollo Hellenic Ministry of Culture. Arkistoitu 9.4.2007. Viitattu 7.3.2007. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.