Basmatiriisi

Basmatiriisi on Intiasta tai Pakistanista tuleva tuoksuva, pitkä- ja kapeajyväinen riisi. Sitä saa sekä valkeana että ruskeana. Basmatin kasvi on pitkä ja solakka ja kaatuu helposti kovissa tuulissa. Se ei tuota kovinkaan paljon riisiä, mutta laatu on ensiluokkaista ja myyntihinta on korkea niin Intian kuin ulkomaidenkin markkinoilla.^lähde? Basmatiriisin eettisyyteen liittyy ongelmia sen viljelyn aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja heikkojen työolojen vuoksi.[1]

Ruskeaa basmatia

Basmatiriisiä on viljelty satoja vuosia. Sanotaan, että Himalajan alemmilta rinteiltä saa parasta basmatiriisiä ja Dehra Dun on näistä kaikkein paras. Joitain basmatiriisin muunnoksia siitä kasvatetaan nyt Yhdysvalloissa. Patnariisi on basmatin läheinen sukulainen, ja sitä kasvatetaan Biharin osavaltiossa Intiassa.

Basmatiriisin jyvät ovat paljon pidempiä kuin leveitä, ja ne kasvavat vielä lisää pituutta, kun ne keittää. Keittämisen jälkeen jyvät pysyvät kiinteinä eivätkä tartu toisiinsa kiinni. Normaali keittoaika on noin 20 minuuttia, ja yleensä kokit pesevät ja liottavat riisiä puolesta tunnista kahteen tuntiin ennen keittämistä.^lähde?

Basmatista on olemassa useita muunnelmia. Perinteisesti muunnetut ovat Basmati-370 ja Basmati-Ranabipura, ja hybridimuunnelma on Pusa Basmati 1 (toiselta nimeltään Todal). Tuoksuvia riisejä, jotka on sovellettu basmatista, ovat PB2 (myös sugandh-2), PB3 ja RH-10.^lähde?

Basmatiriisiä pidetään epäeettisenä riisinä, koska sen kasvatuksesta vapautuu suuret metaanipäästöt ilmakehään ja koska monissa maissa satoa ovat korjaamassa pakkotyöläiset.[1]